Taiteen juhlapäivä: Saa liputtaa!

Kysypä hakukoneelta, mihin taidetta tarvitaan. Tässä on yksi vastaus, joka ennen pitkää päätyy samaan hakutulosletkaan. Kurkkaa sitä ennen pihalle, ja tarkista, onko lippu nostettu salkoon.
IMG_1528Yhteen liitetyt (2011) keskeneräisenä.

Jos siniristilippu ei heilu tänään tuulessa, isännöitsijä ei ilmeisesti tue naisten näkymistä kulttuurialalla tai suomalaista kuvataidetta ylipäätään. Sisäministeriö suosittelee lipun salkoon nostamista kuvataiteen ja naisten kulttuuriin osallistumisen kunniaksi 100-vuotisjuhlavuoden merkeissä, selviää Ilta-Sanomien (9.7.2017) uutisesta. Liputuspäivä juhlistaa samalla myös taidemaalari Helena Schjerfbeckin syntymäpäivää.

Minua taiteen oma liputuspäivä lämmittää erityisesti siksi, että kuvataide on ollut aina osa elämääni. Se on minulle musiikkia, jota en koskaan oppinut ymmärtämään. Olen havahtunut vasta viime aikoina siihen, että se on kiireisten vuosien aikana vaivihkaa muuttunut päivittäisestä harrastuksesta kadotetuksi itseilmaisukeinoksi, josta olen silti ajatuksen tasolla pitänyt kiinni kaikki nämä vuodet, vaikken olekaan taiteillut.

Aloitin 1-vuotiaana vahakankaan päällä maaten valtavalle paperille sutien. Lapsena piirsin aina koulun jälkeen ja viikonloppuisin aamusta iltaan, kun taas teininä aloin kiinnostua taiteesta yhteiskunnallisena vaikuttamiskeinona, koska kirjoitusharrastukseni perustui tuolloin vielä pateettiseen proosaan. Kävin kaikki mahdolliset kuvataidekurssit samalla, kun aloittelin journalistista kirjoitusuraani lukiossa. Ylioppilaslakki päässä piti valita kahdesta intohimosta, ja kamppailun voitti kirjoittaminen, jonka parissa viimeiset kuusi vuotta on kulunut.

Mihin taidetta enää tarvitaan, kun yhteiskunnan tabuaiheita on yhä vähemmän? Entä mihin taidokkaasti tehtyjä uniikkeja tauluja tarvitaan, kun saman kuvan voi tulostaa kotona? Ovatko digitaalinen media ja internet taas tappaneet jotakin? Taulujen tarpeellisuutta en osaa arvioida, koska jokainen varmasti osaa päättää itse tauluhankinnoistaan ja varojensa sijoittamiskohteista. Vaikka piiloviestejä ei enää tarvitse välittää samalla mitalla kuin 100 vuotta sitten, yhteiskunnassa on edelleen epäkohtia, ja kuvataide on itse asiassa valtavan hyvä keino herättää ajatuksia, jotka ehkä johtavat muutokseen. Yksi vilkaisu riittää. Taiteen hedelmät taltioivat myös yhteiskunnan historiaa, jota ilmentävät yhtä hyvin niin arkiset aikalaiskuvaukset kuin poliittiset teoksetkin, vaikka voi tietenkin olla montaa mieltä siitä, tarvitaanko tähän nimenomaan kuvataidetta, koska nykyteknologialla voi taltioida mitä tahansa.

Vaikka ajattelen, että taiteen tärkein työ liittyy yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, näen sen myös itseilmaisun välineenä, jonka ei aina tarvitse johtaa mihinkään. Taiteen tekeminen rentouttaa ja lievittää stressiä. Taide on henkilökohtainen kokemus, joka parhaimmillaan koskettaa, ehkä ohikiitävän hetken tai niin, että sen muistaa ikuisesti. Se on kohtaamisista ja luomisesta nauttimista. Yksin tai yhdessä. Yhteisö- ja ympäristötaidetta voi toteuttaa tietenkin täysin digitaalisesti, mutta vain tietyllä hetkellä olemassa olevassa taiteessa on oma ulottuvuutensa. Se yhdistää fyysisesti ihmiset samassa paikassa ja sitoo heidät taiteen ympäristöön ja siihen kuuluvaan luontoon. Eikö siinä ole taiteen ydin? Se ydin, jota mikään digitaalinen tallennusväline ei voi nielaista sisuksiinsa.

Itse asiassa voi jopa ajatella, että taiteella menee tällä hetkellä paremmin kuin aikoihin. Monistaminen ei vähennä taiteen arvoa, vaan ennemminkin nostaa sitä. Eikö henkisesti arvokkainta ole taide, jossa mahdollisimman moni voi olla mukana ja josta mahdollisimman moni voi nauttia? Nykyaikana kuvataideteokset ovat parhaimmillaan osana arkea: painettuna vaatteissa ja korteissa, laitteiden taustakuvina ja käyttötavaroiden kuvituksena. Alkuperäisen kuvan omistaminen lisää ehkä pääomaa, muttei yhteisöllisiä arvoja.

Aika yksinäinen on taulu, joka roikkuu pölyttymässä pienessä huoneessa ilman yleisöä.

Aurinkoista suomalaisen kuvataiteen päivää!

Mitä taide merkitsee sinulle? Millainen sen rooli on nyky-yhteiskunnassa?

Seuraa Bloglovinissa | Blogit.fi:ssä | The Blog Junglessa | Instagramissa