Vaivaako kebabkaipuu? Vegemin seitankebab täyttää tyhjiön

Rehellisesti sanottuna kebabia ei ole ollut ikävä kertaakaan kasvissyöntiaikoina. Kebabtaipaleeni alkoi muutenkin melko myöhään, kunnes päättyi kokonaan elämäni muuttaneeseen päätökseen ryhtyä kasvissyöjäksi ja ikävään faktaan: kebabravintolan antimet eivät palvele kasvissyöjää. Mättöaikoja tai kebabin mukavaa suutuntumaa kaipaaville kaupan tuoretiskiltä voi löytyä yllättävä apu kebukaipuuseen. 
DSC_0019DSC_0023DSC_0034DSC_0037Pirkanmaalaisen Vegemin seitankebabia saa nimittäin tällä hetkellä ainakin K-Supermarket Kuninkaankulmasta. Jos herkuttelee, kannattaa se tehdä lähituottamista kunnioittaen. Ylöjärvellä toimiva Vegem valmistaa puhtaista raaka-aineista ilman lisäaineita seitankebabia. Lokakuun alussa Kuninkaankulmassa Vegemin seitankebab maksoi 14,95e/kg. Käytännössä siis noin kuudella eurolla saa todella ison rasian seitankebabia. Tästä riitti taloudessani tuotetta neljään reiluun annokseen ja pieneen salanaposteluun.

Vehnägluteenista ja mausteista tehtävän seitanin rakenne sopii hyvin imitoimaan kebabia. Kuten kuvista huomaa, ulkonäkö todella muistuttaa kebabia. Tuntuma ei kuitenkaan ole liian lihaisa, eikä toisaalta maku ole myöskään liian vehnäinen. Seitan toimii kotioloissa hyvin, kun sen paistaa pannulla rapeaksi ja yhdistää perinteiseen grilliruokaan. Minä testasin seitankebabia ranskalaisten kanssa, mutta sanoisin, että seitan toimii paremmin lounaspatongin välissä tai vegekebabrullassa – joka tapauksessa leipään yhdistettynä, jolloin aavistuksen siirappinen maku pehmenee.

Leivän lisäksi suosittelen seitania nautittavan runsaan salaatin ja hyvien kastikkeiden kera. En perusta valmiskastikkeista, joten tein itse helpon tomaattisen kastikkeen, jonka tulisuutta voi säädellä kätevästi.

Tulinen kebabkastike

Paseerattua tomaattia (esim. Mutti) | chili-valkosipulitahnaa | ripaus suolaa | ripaus pippuria | tuoreyrttiä, kuten korianteria tai timjamia

Purkitettua chilitahnaa tai -kastiketta saa kauppojen maustekastikehyllyiltä. Koostumus on paksu ja usein maku on monelle hyvin tulinen. Siksi chilikastiketta ei tarvitsekaan kuin oman maun mukaan ruokalusikallisesta muutamaan. Kaada paseerattu tomaatti kattilaan, lisää chilitahna ja kiehauta. Lisää mausteet, ja sekoita. Jäähdytä ennen tarjoilua. Niukalla lorauksella soijakastiketta voisi myös saada mielenkiintoisen makuvivahteen kastikkeeseen, mutta tätä en itse testannut.

Valmistamani vebab ranskalaisilla oli hauska aikamatka vuosiin, jolloin söin satunnaisesti kebabia. Seitankebab sopii lihaserkkunsa tavoin paremmin kuitenkin yön pikkutunneille ravitsemaan väsynyttä juhlijaa kuin rauhalliselle kotilounaalle.

Joko olet maistanut seitankebabia? Entä ihan vain seitania?

Seuraa Bloglovinissa | Blogit.fi:ssä | The Blog Junglessa | Instagramissa

Vähän etova hätävara

Luottovaate ja luottomeikki. Luottokortti. Ja luottoruoka. Luotto-sanan inflaatiosta huolimatta uskallan sanoa, että olen vihdoin löytänyt täydellisen Kaapissa ei ole mitään -ruoan. Siinä on vain yksi vika. Välillä se vähän etoo – ainakin suutuntumafanaatikkoa.
DSC_0081Meillä on aina kaapissa kiinalaisia nuudeleita, soijaa ja seesamiöljyä. Kausittain ja yleensä sattuman kaupalla myös avokadoja juuri silloin, kun tuntuu, ettei mitään muuta ole. Avokadopussin jämät ovat kaukaisen kauppareissun ylijäämiä, jotka kiltisti odottelevat kypsymistään ja unohtumista pöydän nurkkaan. Siksi eräänä kiukkuisena päivänä syntyi avokado-nuudelikulho. Tai bowl, kuten nykyään kuuluu sanoa.

Pidän avokado-nuudelipastan hätävaraversiosta hurjasti. Enemmän kuin siitä kuuluisasta avokadopastasta, joka on pilattu kermoilla ja juustolla. Mutta. Välillä suussa pyörivät al dente -nuudelit ja pehmennyt avokado etovat. Varsinkin, kun tähän yhdistetään hyvänmakuisen soijakastikkeen ikävä haju ja se, että soijakastike antaa ruoalle mädäntyneen värin. Onko tätä sitten pakko syödä, jos se etoo? Ikävä kyllä. Kun tuuli vihmoo ikkunaan ja kauppaan lähtö on muka mahdotonta, Foodorasta on tilannut jo niin paljon ruokaa, ettei enää kehtaa ja kun kiukuttaa niin paljon, ettei haluaisi syödä ollenkaan.

Nuudelia ja avokadoa soija-seesamikastikkeessa

1 annos

nuudelia haluamasi määrä | yksi avokado | loraus soijaa | pienempi loraus seesamiöljyä | ihan vähän riisiviinietikkaa | päälle halutessasi ravintohiivahiutaleita

Keitä nuudelit ohjeen mukaan. Yleensä teen itse juuri niin kuin ohjeessa ei sanota, eli laitan nuudelit lillumaan veteen, ennen kuin se edes kiehuu. Tämä tapa risoo talouden toista osapuolta. Lohko avokado kuoressaan veitsellä. Kaada valmiit nuudelit kulhoon, kaiva avokadopalat kuorestaan ja mittaa päälle kastikkeen ainesosat. Sekoita haarukalla tasaiseksi. Viimeistele ravintohiivalla, jos haluat vienoa lisäsuolaisuutta ja juustoisuutta, jota en toistaiseksi itse ole erottanut ravintohiivahiutaleiden makukimarasta.

Lopuksi torun itseäni avokadon käytöstä. Kaukomailta tuotu hedelmä ei ole koskaan ekologinen vaihtoehto, ja siksi jokaisen pitäisi ruokavalioon katsomatta tarkastella omia vihannes- ja hedelmävalintojaan. Tässäkin hätävarassa vihreän aarteen voisi korvata kukkakaalilla. Mutta kuka sitä jaksaa keittää!

Ps. Annoksessa käytettyjä kellertäviä kiinalaisnuudeleita saa useimmista Aasia-kaupoista, joissa paketteja myydään nimellä Chinese Noodle. Noin 450 gramman paketti maksaa kaksi euroa. Jämäköiden nuudeleiden maku on hyvin suolainen jo valmiiksi, joten niiden kanssa ruokaa ei kannata maustaa suolalla lainkaan. Soijakastikkeenkin suolaisuus nuudeleihin yhdistettynä voi monelle olla liikaa.

Mikä on sinun hätävararuokasi? Entä onko ruokalajeja, joista pidät ja joita inhoat samanaikaisesti tai kausittain?

Seuraa Bloglovinissa | Blogit.fi:ssä | The Blog Junglessa | Instagramissa

Inspiraatiota Aasiasta: Nopeat salaattirullat

Maailmankeittiöt ovat kiehtovia, mutta harvoin peripirkanmaalaisessa keittiössä aitoa aasialaisruokaa syntyy. Inspiroituminen on kuitenkin sallittua. Sen kruunaa lähikaupan uusi ja vihreä tuttavuus.
DSC_0094DSC_0088DSC_0096Tapasin tänään uuden ihastukseni sattumalta Kuninkaankulmassa. Itsepalvelukassan työntekijä oli yliystävällinen, mutta varsinainen himotus löytyi vihannesosastolta. Vuonankaali! Rehellisyyden nimissä ostin sen vain siksi, että vuonankaaliversot näyttivät aivan ihanilta, mutta päivän aterian valmistuttua paljastui, että kasvin maku on varsin maukas.

Ruoassa tärkeintä minulle on maku, suutuntuma ja olo, jonka ruoka jättää. Vietnamilaistyyliset salaattirullat täyttävät kaikki kriteerit. Maku ja jälkiolotila ovat raikkaita. Suutuntuma on rapea, mutta samaan aikaan myös pehmeä ja sopivan sitkeä paistetun tofun ja vesikylvyn saaneen riisipaperin ansiosta. Olo on aterian jälkeen kevyt, eikä turvotusta tarvitse pelätä.

Tofu-salaattirullat

8 kpl

Kahdeksan riisipaperia | Pussillinen jäävuorisalaattia | paketti vuonankaalia | 250g tofua | kourallinen vermisseliä eli riisinuudelia | yksi paprika| yksi punasipuli | ruukullinen tuoreyrttiä oman maun mukaan, esimerkiksi korianteria

1. Kuumenna vesi kiehuvaksi, ja kaada lievästi syvälle lautaselle. Kastele riisipaperi vedessä lautasella. Kun paperi on kostunut, siirrä se toiselle lautaselle täyttöä varten.
2. Kokoa keskelle riisipaperia revitty jäävuorisalaatti, vuonankaali, keitetty vermisseli, paistettu tofu ja freesatut paprikasuikaleet ja punasipuli. Revi päälle korianteria.
3. Kääri rulla burritotyyliin. Käännä vasen ja oikea reuna täytteiden päälle, ja taita sitten myös alaosa täytteiden päälle. Kääri paperi täytteineen rullalle tiukasti kohti auki jäänyttä sivua. Siirrä odottamaan tarjoilulautaselle.
4. Anna rullien vetäytyä hetki, jotta riisipaperisaumat pysyvät varmasti kiinni. Dippioihjeita voi kurkkia aiemmasta kesärullareseptistäni.

Näiden rullien kohdalla nopeus ei ole valehtelua, ehkä pientä liiottelua, mutta omassa kategoriassaan totisinta totta. Sorminäppäryyskin karttuu rullaillessa. Rullat sopivat myös aloittelijalle, sillä ne ovat tavallista suurempia, ja siksi helposti käsiteltäviä.

Mitä muuta salaatista ja vuonankaalista voisi tehdä – kuin salaattia? Jaa myös paras Aasiasta inspiraationsa saanut reseptisi!

Seuraa Bloglovinissa | Blogit.fi:ssä | The Blog Junglessa | Instagramissa

Nopea arkiruoka soijapavuista

Vihreät pakastemollukat epäilyttävät, mutta tuovat vaihtelua papufanaatikon arkiruokaan. Nuudelien kanssa soijapavut sopivat erityisen hyvin siksi, että aavistuksen kovat pavut tuovat vaihtelevuutta suutuntumaan. Pienet ovat kasvissyöjän ilot.
OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAUskaltauduin tovi sitten K-Marketin pakastealtaalle nuuskimaan uutuuksia. Siellä lepäsikin uutuuspakaste: 250 grammaa soijapapuja! Pussi päätyi ostoskoriin, ja kotona aloin ihmetellä, mitä niistä tekisi, miksi ne ovat pakasteessa ja miksi ne haisevat mullalta keitettyinä. Maku onneksi näyttää paranevan, kun pavuista oikeasti valmistaa aterian, vaikka vienon maan maun voi silti havaita ruokaillessa.

Ei ole tölkkipapujen voittanutta. Pakastaminen ei tuo papuihin lisäarvoa, koska tölkkituotteetkin säilyvät pitkään. Pakastamisen vuoksi pavut täytyy myös kiehauttaa, mikä ei varsinaisesti arkea helpota, ellei keitto-operaatiota suorita etukäteen. Eikä sekään nyt oikeasti vie kuin muutaman minuutin, mutta joillekin nekin minuutit ovat elintärkeitä.

Soijapapuja, kasviksia ja nuudeleita soija-seesamikastikkeessa

2 annosta

kiinalaisia nuudeleita haluamasi määrä | 250g soijapapuja pakasteesta (esim. Pirkka)
yksi paprika | yksi punasipuli silputtuna | tuoretta persiljaa

Kastike

0,5 dl soijakastiketta | 1 rkl seesamiöljyä | 2 rkl riisiviinietikkaa | 0,5 tl sokeria
silputtua tuorepersiljaa tai muuta yrttiä

Yksinkertaista. Sekoita kastikkeen ainekset kulhossa yhteen. Lisää tarvittaessa hanasta kuumaa vettä, jos kastike tuntuu liian paksulta omaan makuun.

Keitä nuudelit. Silppua sipuli ja pilko paprika. Keitä soijapavut ohjeen mukaan, eli pienessä tilkassa vettä muutaman minuutin ajan. Paista sipuli ja paprika aavistuksen pehmeiksi. Lisää loppuvaiheessa mukaan soijapavut. Paista muutama minuutti. Sekoita nuudelit mukaan jo joko pannulla tai kaada soijapapu-kasvissekoitus ja nuudelit erilliseen astiaan, jossa sekoitat ne. Annostele eväsrasioihin, ja kaada päälle soija-seesamikastike. Koristele persiljalla.

Resepti sopii hyvin evääksi, koska tarvittaessa aterian voi syödä myös kylmänä. Lyhyt mikrokäsittely riittää, jos ruoan haluaa lämmittää. Uskon myös, että tämä resepti toimii myös täyteen ahdettuina viikonloppuina, kun ruoanlaittoon ei halua tuhlata aikaa.

Mitä muuta soijapavuista voisi valmistaa?

Seuraa Bloglovinissa | Blogit.fi:ssä | The Blog Junglessa | Instagramissa

Wheatyn seitanmakkara kannattaa kääriä itse tehtyyn hodarisämpylään

Street food -paikat tarjoavat gourmet-hodareita, mutta pieneen kerrostalokeittiöönkin saa pienellä vaivalla kotitekoisen hotdog-tehtaan. Vegaanin parhaan makkaratäytteen valmistaa Wheaty, joka on selviytynyt voittajaksi kaupan hyllyltä pitkällisten, joskin subjektiivisten tutkimusten jälkeen.
OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAEi tykkäisi einesvihaaja tästä. Hys siis! Kävi niin, että eräänä heinäkuisena lauantaina maistoin sattumalta työkaverini eväsrepertuaarista seitanmakkaraa. Sitä ennen kokemukseni seitanista oli rajoittunut itse tehtyyn jouluseitaniin, eikä kosketuspintaa mihinkään vegemakkaraan ollut lainkaan. Pieni makupala jäi kummittelemaan mieleen, ja vähän päästä olin tonkimassa marketin vegaanimakkarahyllyä lihaosaston keskellä.

Kaikista vegaanimakkaroista, joita olen päässyt tutkimaan, Wheatyn Merguez-seitanmakkara on osoittautunut parhaimmaksi valinnaksi, josta einesvihaajakaan ei ota ainakaan kovin pahasti nokkiinsa. Seitanmakkarassa ei ole lisäaineita, ja tuote on luomua. Kaikki muut, siis ihan oikeasti kaikki muut, makkarat, joita olen tarkastellut lukuisissa marketeissa, sisältävät E-koodeja. Eihän niihin kuole, mutta edelleenkin olen mieluusti syömättä niitä.

Merguez-seitanmakkara on aavistuksen tulinen, hyvin mausteinen makkara, joka haisee makkaralle tyypillisesti oudolta, vaikkei siinä lihaa olekaan. Merguez on hyvin suolaista, ja vähän suolaa käyttävän makuhermoja korkea suolaisuusaste voikin kipristellä. Kipristellä voi myös kukkaroa, sillä viiden melko ohuen seitanmakkaran paketti maksaa noin 4,50 euroa. Melkoinen hinta jauhopötköistä verrattuna saman hyllyn lihatovereihin. Toisaalta luomu maksaa, ja maksan siitä mieluusti.

En voi kieltää, etteivätkö vegaanimakkarat olisi käteviä mökkikäyttöön, ja siihen olenkin sallinut ne itselleni. Arjessa en koe mitään tarvetta ostaa niitä, koska mielestäni tällaisten tuotteiden ei pidä kuulua päivittäiseen ruokavalioon. Ilman vegaanimakkaroita voi elää, mutta aikaa ja vaivaa ne säästävät, kun grillin ympärillä ei tarvitse alkaa kasata esimerkiksi korealaisia tempenyyttejä. Sitä paitsi makkaran grillaaminen tuntuu valtavan nostalgiselta, kun sitä ei ole voinut tehdä vuosiin.

Toinen asia, josta einesvihaaja antaisi noottia, olisi tämän viikonlopun hodaritäytteet. Että piti vielä vegaanimakkaran lisäksi alkaa läträtä valmiskastikkeilla, jotka eivät kuulu ruokaideologiani rakennusaineksiin. Vegaani-Merguezit saivat kaverikseen sämpylän väliin näet Jokaiselle-chilimajoneesia, dijonsinappia ja Saarioisten uutuusyrttisalsaa. Sinapista en kovin välitä, mutta kyllä se vain toimii hotdogissa. Majoneesin käyttö ruokavaliossa on täysin turhaa, mutta toki Jokaiselle-majoneesia piti testata. Tuomio: kermainen koostumus, ei kovin tulinen. Ruoan voi kosteuttaa jollain muulla, mutta ymmärrän, että monet saattavat Jokaiselle-merkin vegeneeseihin ihastua.

Viimeisenä valelin hotdogin päälle Saarioisten yrttistä salsaa, johon on tuupattu niin paljon sokeria, että on parempi, etten edes vilkaise tuoteselostetta. Sokeri maistuu salsassa, mutta niin maistuvat myös yrtit ja chili. Oikein kelpo ja maukas valmissalsa, vaikka sokerilla onkin terästetty. Miksi muuten?

Hotdog-sämpylät

7 kpl

6 dl luomuvehnäjauhoja | 2,5 dl vettä | 0,25 dl öljyä
1 pussi kuivahiivaa | 0,5 tl suolaa | 1 tl sokeria 

Täyte-ehdotus

Wheatyn Merguez-seitanmakkara | ituja | chilimajoneesia (esim. Jokaiselle)
yrttisalsaa (esim. Saarioinen) | dijonsinappia

1. Mittaa melko kuumaa vettä kulhoon. Lisää kuivahiiva, ja sekoita huolellisesti. Lisää vielä öljy, suola ja sokeri.
2. Sekoita jauhot taikinaan. Vaivaa niin kauan, että taikina irtoaa melko hyvin sormista. Anna kohota kulhossa 30 minuuttia liinan alla.
3. Muotoile täytemakkaran pituisia kapeita sämpylöitä taikinasta pellille. Peitä liinalla, ja anna kohota 30 minuuttia.
4. Paista sämpylöitä 225-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia. Meillä meni ainakin 14 minuuttia. Tarkkaile sämpylöitä, ja ota ne pois uunista, kun pinta alkaa ruskistua vienosti.
5. Viimeiseksi: täytä hotdog.

Mitä mieltä olet vegaanisista makkaroista? Mistä saa kaupungin parhaat vegaanihodarit?

Seuraa Bloglovinissa | Blogit.fi:ssä | The Blog Junglessa | Instagramissa

Rapeat ruskeapapupyörykät kotikonstein

Pieni surautus sauvasekottimella, mausteet kyytiin ja vähän korppujauhoja. Mutta miten ihmeessä pehmeästä papumassasta saisi rapsakoita pyöryköitä ilman rasvakylpyä?
OLYMPUS DIGITAL CAMERAPapujen ja linssien käytöstä kertovasta tekstistäni tuli yllättäen erittäin luettu, mikä teki kaltaiseni papusaarnaajan iloiseksi. Mutta millainen saarnamies on sellainen, joka ei tarjoa käytännön vastinetta opetuksilleen! Kokeile siis jo tänään ruskeista pavuista tehtäviä pyöryköitä. Pullukat pavut on helppo soseuttaa, eikä luvassa ole läheskään yhtä uuvuttavaa taistoa kuin kikherneiden kanssa.

Ruskeiden papujen pehmeä maku antaa hyvin tilaa mausteille, joilla luodaan hallitseva maku pyöryköihin, koska pavut eivät maistu miltään, varsinkaan käsiteltyinä pyöryköissä tai pihveissä. Raskaan sarjan vegaanin ei kannata säikähtää sitä, että pyörittelyvaiheessa raa’at pyörykät näyttävät vaaleasta jauhelihasta tehdyiltä teollisuuspalloilta. Mielikuvat piiloon ja paistelemaan!

Ruskeapapupyörykät

n. 20 kpl

2 tlk ruskeita papuja (esim. Pirkka) | 1 dl korppujauhoja | 3 rkl öljyä
2 rkl sitruunanmehua | loraus vettä | tuoretta korianteria tai persiljaa
yksi pieni punasipuli  yksi valkosipulinkynsi | juustokuminaa | suolaa | mustapippuria halutessasi harissaa tai tomaattipyrettä

1. Huuhdo kevyesti ruskeat pavut siivilässä. Niistä ei tarvitse tulla täysin puhtaita.
2. Kaada pavut erilliseen astiaan, lisää tilkka vettä ja soseuta sauvasekottimella melko sileäksi massaksi. Joitakin sattumia voi jättää.
3. Yhdistä korppujauhot, öljy ja sitruunanmehu. Sekoita hyvin ja anna seoksen turvota hetki. Kaada sitten korppujauhot paputahnaan. Sekoita erittäin hyvin.
4. Silppua punasipuli erittäin hienoksi. Purista valkosipulinkynnet, ja hienonna valitsemasi tuoreyrtti.
5. Yhdistä sipulit ja yrtit massaan. Sekoita huolella. Lisää kuivamausteet ja maista.
6. Lisää vielä halutessasi harissaa tai tomaattipyrettä. Harissa antaa mukavaa pientä tulisuutta ja punaista väriä pyöryköihin. Tomaattipyre tuo väriä ja hennon maun ilman tulisuutta. Sekoita.
7. Kastele kädet kylmällä vedellä ja pyörittele pikkuruisia pyöryköitä pellille. Halutessasi voit vielä pyöritellä pallukat seesaminsiemenissä. Itse jätin sen tällä kertaa tekemättä.
8. Sitten onkin kypsentämisen vuoro. Tavoitteenani oli saada aikaan mahdollisimman rapeita pyöryköitä ilman rasvakeitintä, jota minulla ei tosin edes ole. Paistoin pyöryköitä ensiksi 225-asteisessa uunissa keskitasolla, kunnes pinta näytti rapealta. Sitten siirsin pyörykät paistinpannulle. Paistoin kauniit pinnat kummallekin puolelle. Tämän jälkeen paahdoin pyöryköitä vielä ensimmäisen paistoerän asentoon nähden toisin päin uunissa melkein 250 asteessa, kunnes pinta näytti kunnolla rapealta. Jälkikäteen ajateltuna paistinpannuvaihe oli täysin turha: paahtaminen uunissa molemmin puolin riittää. Lämpöä kannattaa lisätä paiston loppuvaiheessa.

Mikä on sinun suosikkivegepyörykkä- tai pihviresepti?

Seuraa Bloglovinissa | Blogit.fi:ssä | The Blog Junglessa | Instagramissa

Aamupalavinkki: vegaaninen munakas eli kikhernekäs

Syntymättömät linnunpoikaset voi jättää kaupanhyllylle, sillä munakas valmistuu kätevästi myös kikhernejauhoista. Vegaaniaamupalajahti jatkuu.
OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAViimeksi jaoin ohjeen munattomaan munakokkeliin eli tofukokkeliin, vaikka nyrpistelenkin nenääni sille, että eläinperäisistä tuotteista tehdään suoria vegekopioita. Munateema jatkuu vitsikkäästi kikhernekkääksi kutsutulla munattoman munakkaan ohjeella.

Aamiaisherkku tehdään siis kikhernejauhoista eli gramjauhoista, joita kätevimmin saa Punnitse & Säästä tai It’s Pure -kaupoista sen verran kuin haluaa kilohinnan mukaan maksettuna. Gramjauho on kellertävää, paksua seosta, josta saa hyvin myös proteiinia. Siksi se sopii hyvin munakkaan valmistukseen niin arvoiltaan kuin koostumukseltaan. Mielestäni grameja ei voi korvata muilla jauhoilla, koska muuten paistaminen on mahdotonta.

Vegaanimunakas näyttää kuvissa sekaaniserkultaan, mutta koostumus on todellisuudessa aavistuksen jauhoinen, joten täytteet kannattaa valita huolella. Munakkaaseen sopivat hyvin vetiset kasvikset, mutta kosteuttajana voi käyttää myös hummusta, guacamolea tai muuta valmiskastiketta.

Kikhernemunakas

1 annos

0,75 dl kikhernejauhoja | 1 dl vettä | 1 rkl ravintohiivahiutaleita
ripaus suolaa tai mustaa suolaa  | pippuria | 1 tl öljyä

Täyte-ehdotuksia
Tofukokkelia ja kasviksia oman maun mukaan
Jotain vihreää, kuten avokadoa, herneenpalkoja ja pinaattia sekä punasipulia
Texmex-täyte: nyhtökauraa, tacomaustetta ja salsaa

Sekoita kuivat aineet yhteen huolellisesti kulhossa. Kaada sekaan vesi, ja sekoita haarukalla tasaiseksi massaksi. Lorauta öljyä sekaan. Jos aamulla on aikaa, anna taikinan tekeytyä jääkaapissa hetki. Se ei kuitenkaan ole pakollista, mutta taikina voi jäädä hieman paakkuiseksi ilman jääkaappilepoa, koska kikhernejauhot ovat hyvin karkeita. Kun taikina on valmis, lisää tarvittaessa vettä, jos seos tuntuu liian puuromaiselta. Kaada taikina pannulle, ja paista täydellä lämmöllä molemmilta puolilta, kunnes pinta on ainakin osin kullanruskea. Siirrä lautaselle ja täytä.

Jos haluat suuremman munakkaan, tuplaa ainesosamäärät. Monessa ohjeessa ne ovat kaksinkertaiset, mutta ainakin omalla pienellä pannullani suuremmalla seosmäärällä tulee vain liian paksu, pannukakkumainen ylikuiva tekele. Tällä ohjeella saa ainakin ohutta ja rapeaa!

Ravintohiivahiutaleet eivät ole välttämättömyys, mutta monet käyttävät niitä, koska ne tuovat juustoisen maun ruokaan vegaanisti. Jos rehellisiä ollaan, olen itse maistanut hiutaleissa vain suolaisuuden, en juustoa. Siksi korvaankin hiutaleilla suolan lähes kokonaan. Munamaisen maun kikhernekkääseen saa rikkisestä mustasta suolasta, mutta itse en oikeastaan uskalla kyseistä tuotetta edes käyttää. Rikkiä suolassa, jo on aikoihin eletty!

Jaa parhaimmat aamupalavinkkisi kommenttikentässä! Kerro myös, miten kikhernekkäästä saisi entistä paremman.

Seuraa Bloglovinissa | Blogit.fi:ssä | The Blog Junglessa | Instagramissa