Kippis elämälle! Saako aikuisena juhlia syntymäpäiviä?

Taloudessamme vietetään ensi viikolla syntymäpäiviä, muttei juhlita niitä. Kaukana ovat lapsuuden kekkerit ongintoineen ja aasinhäntineen, vaikka iän karttuessa nimenomaan pitäisi nostaa malja elämälle. Miksi syntymäpäivät kokevat henkisen inflaation aikuisena?
DSC_0067Syntymäpäivät olivat lapsena paras juhla heti joulun jälkeen. Omat syntymäpäivät olivat tietysti kutkuttavimmat, mutta nautin minä muidenkin juhlista. Kun en enää halunnut äidin järjestävän juhlia, pistin itse pirskeet pystyyn. Railakkaita kemuja vietettiinkin monet, mutta touhu loppui kuin seinään vähän parinkympin jälkeen. Tuli aikuisuus, liikaa luentoja, töitä ja stressiä vähän kaikesta.

Ensimmäisen kerran syntymäpäivä ei tuntunut oikein miltään, kun täytin 22 vuotta. Laahustin koko vapaapäivän ykkösmekko päällä silloisen kotini lähikahviloissa, söin kaalipiirakkaa ja sain ihania lahjoja, mutta silti kaikki tuntui turhalta. Olin kärsinyt pitkään terveyshuolista ja saanut vasta tietää, että kaikki on hyvin. Silloin, jos koskaan olisi ollut aihetta juhlaan! Nykyäänkin syntymäpäivien juhliminen tuntuu turhalta itsensä jalustalle nostamiselta, vaikken ajattele niin muiden järjestäessä merkkipäiväkemuja.

Tuskin olen ainoa syntymäpäiväinflaation kokenut. Ei ole juuri syntymäpäiväkutsuja sadellut muuta kuin pyöreiden vuosien pirskeisiin, mikä selittynee ruuhkavuosilla ja aidosti kiireisellä arjella, jossa energia täytyy kanavoida muuhun kuin juhliin, vaikka arki nimenomaan tarvitsisi vastapainokseen juhlaa. Edes yhden päivän vuodesta.

Oman syntymäpäivän hehkuttaminen tuntuu silti monesti vähän tyhjänpäiväiseltä ja saa miettimään, miten ihmeessä joku jaksaa. Se on typerää, sillä ajatus on aivan ihana. Kuljemme täällä kuitenkin nykytiedon mukaan vain kerran. Olenkin jo tehnyt korjaavia toimenpiteitä ja järjestänyt esimerkiksi viime vuonna syntymäpäiväjuhlat tavallisena toukokuisena lauantaina ja yrittänyt huomioida myös muita ystäviä pienellä yllätyksellä syntymäpäivänä.

En siis halua enää elää niin, että vain pyöreitä vuosia on syytä juhlia. Jokainen vuosi on saavutus. Ei siksi, että elämä olisi ollut jotenkin poikkeuksellisen rankkaa, vaan sen vuoksi, että elämän jatkuminen on ihan mahtavaa. Se, kun ei ole itsestäänselvyys koskaan.

Kippis hyvinvoinnille, terveydelle, tasapainolle, kaikille elämää värittäville arjen myrskyille ja satunnaisille epätoivon hetkille!

Milloin syntymäpäiviä on soveliasta juhlia? Miten itse juhlit?

Seuraa Bloglovinissa | Blogit.fi:ssä | The Blog Junglessa | Instagramissa

3 thoughts on “Kippis elämälle! Saako aikuisena juhlia syntymäpäiviä?

  1. Syntymäpäiviä saa juhlia vain 50-vuotiaana. Myöhemmin ei jaksa ja aikaisemmin ei kannata.

    Tykkää

  2. Päivitysilmoitus: Lempihetkiä – Mediakka

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.