Masifom, Maksiinov ja maksamakkara – elämäni vaikean sukunimen kanssa

Olen hävennyt, inhonnut ja kyllästynyt sukunimeeni. Olen katsonut, kuinka se kaiverretaan hautakiveen kahdesti ja lopulta hyväksynyt elämäni ks:n ja kahden f:n kanssa. Maksimoffin kanssa.
DSC_0136Kerroin aiemmin vierailta ihmisiltä kuulemiani letkautuksia, joista yksi koski sukunimeäni ja sen alkuperää. Olenko venäläinen? Osaanko venäjää? Olenko puolalainen? Entä juutalainen? En mitään niistä – kai. Odottelen vielä DNA-testini tuloksia, mikä itse asiassa sai minut pohtimaan tarkemmin sukunimiasiaa, joka on askarruttanut aikuisiällä enemmän muita kuin minua, mutta osasin minäkin siitä huolta kantaa pitkään.

Aloin tiedostaa, että nimeni on erikoinen joskus alakoulussa. Silloin, kun piti alkaa hoitaa itse omat arkiasiat tietyllä tasolla, kuten kouluympäristössä. Samaan aikaan alkoi kiusaaminen. Lapsethan keksivät oikeastaan mistä tahansa mitä tahansa. Maksimoff muuttui maksamakkaraksi, maksikokoiseksi ja läskiksi ja ties miksi muuksi. Ihme kyllä kukaan ei keksinyt vetää Venäjä-korttia esiin, vaikka elin sellaisessa lintukodossa, jossa ei oikein ollut kuin pilttejä nen-päätteisine sukunimineen. Enkä minä Venäjä-heitoista olisi loukkaantunut, läskihommat alkoivat tulvia ulos korvista.

Olin aivan varma, että otan äitini sukunimen heti, kun se on mahdollista. Taisin anella sitä useaan kertaan, mutta äiti kehotti miettimään täysi-ikäiseksi saakka. Minä ihailin äitini nen-päätteistä, suussa mukavalta tuntuvaa sukunimeä, joka ei oikeastaan herätä mitään tunteita. Täydellistä, ajattelin! No, kun lopulta vartuin täysi-ikäiseksi, ei minua voinut enää vähempää kiinnostaa, mitä muut ajattelevat sukunimestäni. Kuten helposti voi päätellä, on muilla aika suuria ongelmia, jos nimeni tuottaa tuskaa. Ei minulla.

En silti voi välttyä ajattelemasta, mitä ihmettä vanhempani ovat ajatelleet nimetessään minut. Kaksiosainen valtavan pitkä nimi ja vaikea sukunimi kaupan päälle. Ei mahdu lomakkeiden riveille, täytyy luetella kirjain kirjaimelta ja kirjoitetaan aina väärin. Ääneen lausuminen kestää kauan. Anna viiva Katariina Maksimoff ks:llä ja kahdella f:llä. Silti minä olisin halunnut toisen nimen. Sitä en sentään saanut, en syntymässä enkä myöhemmin aikuisena.

Internet-aikana vaikean sukunimen kanssa eläminen on kiistatta helpompaa kuin esimerkiksi lapsuudessani, joka ei toki sekään kivikautta ollut, mutta huomattavasti enemmän paperivetoisempaa. Olen ollut Masifom, Maksiinov ja Maksiman. Ainakin. Maksimov, Maksimova, Maximov, Maximova. Masifom on suosikkini – olin vähällä saada takuukuitin sillä nimellä, kun kaupan myyjä oli varma, että voi kirjoittaa sukunimeni korvakuulolta. Toki monet pystyvät, enkä todellakaan elä ajatellen, että nimeni on erikoishieno ja ennennäkemättömän erikoinen. Elämä sen kanssa on vain ollut hankalaa.

Suurin nimeen liittyvä kysymys on kuitenkin identiteetti. Mihin kuulun nyt? Mihin haluaisin kuulua? Olen aina tuntenut suurta kiintymystä äitini sukua kohtaan ja elänyt heidän keskellään, joten olisi hienoa omistaa heidän sukunimensä: koruton, 1900-luvun alun sukunimen ottobuumissa valittu perus-nen. Tosin eihän sitä nimeä enää kanna kuin äitini sisaruksineen eikä nimellä ole pitkiä perinteitä tai sen suurempaa merkitystä.

Kerroin myös jo, etten halua naimisiin. En siis tule saamaan edes vaivihkaa kenenkään nimeä, en sitä haaveilemaani nen-päätteistä sukunimeä, joka olisi tarjolla. En minä osaisi olla kukaan muu kuin se, mikä nyt olen. Jos oikein voisi ja jaksaisi valita, voisin kantaa jotakin muuta ff-päätteistä sukunimeä. Maksi on niin kurja alkuliite eikä se herätä minussa mukavia tunteita. Toisaalta olisi hienoa myös ottaa jokin skandinaavinen nimi sukuhistoriasta, mutta eihän se merkitsisi minulle mitään muuta kuin kiehtovaa tarinaa.

Ehdottomasti paras puoli sukunimessäni on se, että nimi jää mieleen. Harva ehkä muistaa, mikä ihme se oli, mutta muistaapahan nähneensä sen jossakin. Luulen, että kirjailijahaaveeni huomioon ottaen se on vain hyvä asia. Kunhan muistaa elää hyvin, niin ei haittaa, vaikka nimi jää mieleen.

Pidätkö omasta sukunimestäsi? Oletko vaihtanut sukunimeä?

Seuraa Bloglovinissa | Blogit.fi:ssä | The Blog Junglessa | Instagramissa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.