Arttu Wiskarin Suomen muotoisen pilven alla (2018) inspiroi minua pohtimaan minun kaikista suomalaisimpia hetkiä. Wiskarin tuotanto jakaa varmasti mielipiteitä, mutta Suomen muotoisen pilven alla -kappaleen sanoitukset kannattaa lukea.
DSC_0055Wiskari piikittelee osuvasti kappaleessaan Suomen urheiluhistoriaa: ”Entä jos lääkelaukkua ei ois Shellille unohdettu?” Samalla hän liittää jääkiekon merkityksen kansallisidentiteettiin: ”Olisko Suomen itsetunto noussut kanveesista, jos Leijonat olisi kultaa tuoneet jo Lillehammerista?” Minä en muista Suomen hiihtomenestyksestä mitään. Päin vastoin. Muistan etäisesti doping-kohun ja Mika Myllylän kuoleman. Jääkiekosta muistan hyvin hämärästi MM-kullan 1995, vuoden 2011 vähän paremmin ja niiden lisäksi Patrik Laineen pettyneen ilmeen pari vuotta sitten.

Oli aika tavallisen suomalaista tai ehkä vähän edellä käymistä jopa, että sain ensimmäisen puhelimeni 8-vuotiaana. Se ostettiin heti ensimmäisen luokan kevätjuhlan jälkeen. Oli aika siirtyä astetta itsenäisempään elämään, ja se vaati luuria. Suomalaista laatua. Nokian puhelinta. Sellaista, johon sai vaihtaa kuoria niin usein kuin halusi. ”Olisiko Nokian pääkonttorille Keilaniemessä käyttöä, jos johtajat olisi luureihin laittaneet kosketusnäyttöjä?” Wiskari kysyy. Niinpä!

Tuskin ymmärsin, kuinka suomalaisesta hetkestä oli kyse, kun juhlimme railakkaasti 19-vuotissyntymäpäiviäni eräänä toukokuisena lauantaina kauan sitten. Tanssimme mökin pirttipenkeillä ja kuuntelimme kevään jääkiekkomusiikkia. Suomi oli voittanut maailmanmestaruuden. Mertarannan ääni kuului kaiuttimista ja me juhlimme. Juhlimme ja juhlimme. Uimme, vaikkei järvi ollut vielä kunnolla lämmennyt.

Onhan Suomi tietysti muutakin kuin urheilutuskaa ja teknologiavuoristorataa. En taatusti arvannut, kuinka suomalaista olikaan se, että katsoin jo lapsena Linnan juhlia ja piirsin nähtyjä pukuja paperille. Ei tällaista ole ehkä muualla. Myöhemmin olen alkanut kyseenalaistaa koko juhlien järkevyyden, mutta ehkä niilläkin on päämääränsä. Toivottavasti hyvä sellainen.

Tunsin valtavaa onnea ja iloa luonnosta kävellessäni kouluun aamuina, jolloin paksu lumi oli kuorruttanut oksat. Kun kävelimme ystäväni kanssa rannassa ja näimme, kuinka kallioita pitkin valunut vesi oli muuttunut jääksi ja tehnyt valtavasta kalliosta suuren veistoksen.

Kuinka suomalaiselta tuntuikaan kävellä vapun jälkeen vanhaa kotitietä pitkin, nyrpistellä nenää tielle hylätyille serpentiineille, etsiä kuumeisesti ensimmäisiä silmuja puista ja nähdä, kuinka oma isä ajaa mopedilla vastaan. Takana mökkireissu, edessä ostokset jättimarketissa.

Puhuessani suomea kiinalaisille kandingilaisessa vuoristoyökerhossa tunsin olevani muukalainen, suomalainen. Turvauduin suomeen, sillä minulle puhuttiin kiinaa, eivätkä he ymmärtäneet englantia. Tapasin myös Leshanissa norjalaismiehen, joka oli asunut vuosia Kiinassa. Puhuimme ruotsia. Sekin tuntui suomalaiselta. Tuntui siltä, että olemme naapureita, samasta maasta, vaikka niin ei ollutkaan.

Kaikista eniten tunnen itseni suomalaiseksi silloin, kun kirjoitan. Suomi on minun äidinkieleni. Tunnekieleni. Mikään kieli, jota osaan tai ehkä opin joskus ei koskaan voi voittaa suomea. Siksi palaankin vielä lopuksi Arttu Wiskariin, joka kiteyttää Suomen muotoisen pilven alla -kappaleen lyriikoissa hienosti suomalaisuuden raadollisuuden. Sen, mitä meistä uskotaan ja johon me itsekin joskus uskomme.

”Parannetaan maailmaa keittiössä tissuttelemalla,
tupakoidaan ketjussa hajonneen liesituulettimen alla
Ja aamuviideltä, kun naapureidenkin viinat on juotu, on hyvä mennä nukkumaan, kun uusiks maailma on luotu.”

Minä rakastan sanoja. Lauseita, virkkeitä ja niiden luomia merkityksiä. Suomi teki minusta minut, ja suomen kieli luo minut uudelleen joka päivä.

Mikä on sinun Suomi-hetkesi?

Seuraa Bloglovinissa | Blogit.fi:ssä | The Blog Junglessa | Instagramissa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.