Joulukuun käynnistyttyä ihan virallisesti jouluparaatein ja avatuin joulutorein komeasti soineen vaaramerkin säestyksellä on kai vihdoin syytä päästää irti uuvuttavasta ja loputtoman pimeästä marraskuusta. Mielen vallanneeseen kaamokseen parasta hoitoa lienee se, että uskaltaa antautua joulun taialle. Minäkin yritin.
DSC_0137 Ensimmäiseksi hoitomenetelmäksi valitsin joulupakettien hankkimisen ja toiseksi kodin joulukoristeiden esiin ottamisen. Ostoksilla joulun taianomaisesta tunnelmasta ei ollut ihan hirveästi jäljellä, sillä joulukulkueesta ja avatusta torista huumaantuneet ihmiset tukkivat kulkuväylät. Siinä joutui joulumieli todella koetukselle, mutta sainpahan itseni liikkeelle melko hurjien pikkujoulujen jälkeen.

Joulukuun ensimmäisenä päivänä kattilani ei siis todellakaan ollut jouluvärssyä mukaillen täynnä puuroa, vaan pakastepizzaa ja thaimaalaista noutoruokaa, jotta sain häivytettyä vuoden ensimmäisten ja viimeisten pikkujoulujen itseeni jättämät tuhot. Makoilin sängyssä, ja katselin ihastuttavia joulukalenterivideoita aktivoidakseni sisäisen pikkutonttuni. Se onnistui lepopäiväni jälkeen kohtalaisen hyvin aina karmaisevaan tavarataloruuhkaan saakka. Tiedän, olin myös itse luomassa tungosta viipottamalla kaupasta toiseen, mutten silti voi olla olematta inasen äkäinen siitä, että kauppakeskuksen kapea käytävä tukitaan glögi- ja piparijonolla. Tiedän toki sen, että kaikilla ei ole varaa edes glögiin ja pipariin, mutta luulen, että sellaiset ihmiset eivät murustele pipareitaan leuhkasti keskellä käytävää.

Jouluahkeruuteni jälkeen tulos kodissamme on nyt siis se, että lahjat on muutamaa pakettia vaille ostettu ja koti koristeltu viimeisen päälle. Jopa pöytäjoulukuusi on nostettu esille, vaikka muuten pidänkin kuusen tuomista talouteen jo alkukuusta suorastaan häväistyksenä ja ennenaikaisena ilakointina. Vähän pelottaa, osaako joulusta enää h-hetkenä nauttia. Ai niin, mutta jouluhan onkin mielentila ja asenne, ei mikään koristeisiin liittyvä tunne. En tiedä, mitä teen, jos Tuleehan joulu sinunkin kotiin -rallatus tai Hei, kuuraparta soi päässä vielä kolmenkin viikon päästä.

Toivon, että jo suorittamani lahjaralli jää tähän ja osaan kuluttaa koko kuukauden järkevästi. Sitä toivoisin kaikilta. Minulla itselläni oli ennen tapana jouluostoksilla ostaa itselleni saman verran kuin muille. Ei siksi, että ajattelisin, että minun pitää saada hyvitystä lahjoista, vaan niin vain tapahtui, kun näin kauniita tavaroita. Tänään ostin vain kotiin korianteria ja sitruunaa, muut ostokset käärin lahjapaperiin. Kaksi valmista pakettia jätän myös hyväntekeväisyyteen.

Mediakka vaikenee tänä vuonna jouluaiheista lukuun ottamatta jouluperinnemietteitä ja kulttuurivinkkauksia. Jätän suosiolla muille joulumaniapäivitykset, sillä tunnelmallisesta vuodenajasta huolimatta elämässä paljon muutakin kuin kiiltävät koristeet ja kulutusjuhla.

Sen verran antaudun kuitenkin jokapäiväiselle jouluriemulle arkielämässäni, että seuraan tiiviisti Ylen mainiota Aikuisen naisen joulukalenteria. Suosittelen!

Lukisitko mielelläsi joulujuttuja myös tästä blogista?

Seuraa Bloglovinissa | Blogit.fi:ssä | The Blog Junglessa | Instagramissa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.