Voi sitä päivää, jolloin ystäväkirjat poistuivat muodista ja jäivät unholaan! Suosittelen ihan kaikille ysäriperinteen henkiin herättämistä ja aikuisten ystäväkirjan hankkimista.
aikuistenystäväkirja1.JPGOlen aika yllättynyt, että minun lapsuudessani ystäväkirjat olivat selvästi pilttejä varten, vaikka enitenhän niistä irti saavat aikuiset, jos vain uskaltavat heittäytyä. Sain ensimmäisen aikuisten ystäväkirjani 20-vuotiaana. Se on jo täynnä ja sisältää niin siivotonta juttua, että kirja saa jäädä arkistojen kätköihin. Ennen aikuisversiota käytin pitkään Krisse-ystäväkirjoja, jotka olivat lapsena minusta valtavan nokkelia.

Innoistuin taannoin serkkuni kolmikymppisissä täytettävinä olleista ystäväkirjoista, joista yhden päätin hankkia itselleni. Niinpä ostin Hyvän tuulen puodista Aikuisten ystäväkirjan 14,90 eurolla. Vähän hävettää, tilasin kirjan netistä, ja sen jälkeen huomasin, että Tampereen-puoti sijaitsee muutaman sadan metrin päässä työpaikastani. No, toimitus oli nopea, ja oli ilo huomata, että Hyvän tuulen puoti suosii ekologisuutta, mikä kävi ilmi kirjan mukana tulleesta kortista. Arvostan myös sitä, että kortissa oli omistajan yhteystiedot. Tulee hyvä mieli, että voi vaikka soittaa, jos on kysyttävää.

Ystäväkirja on ehdoton hankinta aikuiselle

  1. Harvemmin ystävistä tallentaa hömppätietoa paperille
    Milloin viimeksi kysyit ystävältäsi, mikä saa hänet usein itkemään? Entä mitä hän haluaisi osata paremmin? Mitä työkaluja hän on viimeksi käyttänyt? Minusta on ihana kerätä muistoja paperille. Minähän en käytä edelleenkään elektronista kalenteria, ja ystävät saavat saman kohtelun. Paperille taltioituvat!
  2. Kirjoitetut muistot ovat nostalgisia
    On aivan ihanaa lukea vanhoja ystäväkirjoja. Muistan elävästi hetket, jolloin ne on täytetty. On naurettu sellaisille lempibiisien kirjoitusasuille kuin ”Paipai peipi” ja ”I jsut daid in you aarm toning”.  Aika monta poliisia ja opettajaa meistä piti tulla haaveammattien perusteella. Ei tullut kenestäkään, jonka vain pysty muistamaan. Ei minustakaan tullut matemaatikkoa. Into loppui yhtälöihin.
  3. Ystäväkirjat sopivat illanviettoihin
    En keksi parempaa tekemistä tyttöjen iltoihin tai ihan kaikenlaisten ihmisten iltoihin! Näen ystäväkirjan hittinä tulevissa pirskeissäni. Toivon, että ihmiset uskaltavat heittäytyä ja olla vastauksissaan tosissaan.
  4. Kirjan kysymykset paljastavat ihania yksityiskohtia
    Millainen olet exiesi mielestä? Mitä kuuntelet Spotifystä parin viinilasillisen jälkeen? Paras tähän mennessä opittu viisaus? Nämä haluan kuulla ystävistäni. Olen itse ehkä vähän neuroottinen, kuuntelen aika paljon 2000-luvun alun hömppämusiikkia ja luulen, että paras kalloon mennyt oppini on se, että asiat eivät koskaan ole mustavalkoisia.
  5. Ystäväkirja herättää pohtimaan yllättävän syvällisiä
    Annoin itse kaikkeni ystäväkirjalle täyttäessäni sitä serkkuni luona. Mietin pieniä asioita paljon, ja ajatukseni herättivät pohtimaan menneisyyttä. Liekö muutamalla viinilasillisella ollut osansa, mutta koin saavani itse ihan hirveästi irti siitä, että täytin kirjaa.


Näin minä olen vastannut lapsuus- ja teiniaikojeni Krisse-ystäväkirjoihin ja aikuisille tarkoitettuun ystäväkirjaani vuosien saatossa

Kuvaile sun luonnetta kolmella sanalla: Hamsufani, eläinrakas, Touhu-fani
Paras lomabiisi ikinä: Left outside alone
Mitä tekisit, jos voittaisit lotossa? Ostaisin monta hamsteria.
Kuka on sun lempijulkkis? Anastacia, koska se jaksoi tehdä musiikkia, vaikka sillä oli syöpä.
Minusta tulee isona: Toimittaja/taiteilija
Ketä ihailet ja miks? Kaikkia ihmisiä, jotka ovat saavuttaneet jotakin niille itselleen tärkeää.
Mitä pelkäät? Pahoja setiä.
Maailman ihanin leffa? Skagerrak.
Mikä on sun suosikkipuheenaihe? Ihmissuhteet ja realismi.
Mikä sua suututtaa tässä maailmassa? Eläinrääkkäys ja se, että Vapaavalinnassa ei myydä kunnon hamsutavaroita.
Noloin tilanne sun elämässä? Se, kun syötin sorsia ja tipuin vaatteet päällä järveen.
Mitä mieltä olet elämästä? Siinä se menee ja nauttia kannattaa.
Kerään: Turhia papereita
Elämäni tähtihetki: Yliopistoon pääseminen 3 %:n joukossa.
Kaikki olisi hyvin, jos: Valmistuisin ja muistaisin olla onnellinen.

Tuota. Muistan kyllä hämärästi, että putosin saunarannassamme järveen. Astuin ohi reunan ja molskahdin laiturilta järveen. Sorsat pelästyivät ja katosivat. En olisi kyllä muistanut tätä ilman ystäväkirjaa.

Poimituista vastauksistani huokuu selvästi eläinrakkaus. En voi oikeasti sanoa olleeni mitenkään erityisen eläinrakas. Minulla toki oli aina yksi hamsteri kerrallaan, mutta tuskin jaksoin murehtia eläinrääkkäyksestä, vaikka se sairasta on. En myöskään muistanut, että Vapaavalinta oli joskus olemassa. Ei meidän lähellä edes ollut Vapaavalintaa, joten ihme, että jaksoin stressata asiasta.

Kaksi viimeistä kysymystä on napattu aikuisten ystäväkirjaversiosta. Kyllä minä olen valmistunut ja aika usein muistanut olla onnellinen. Ja olen toki edelleen ylpeä siitä, millaiseen joukkoon onnistuin änkemään valintakoesuorituksellani. Pahat sedät eivät enää pelota, kunhan ei ole tekemisissä niiden kanssa. Ja ihan totta on se, että siinä se elämä menee ja nauttia todellakin kannattaa.

Mitä sinä vastasit ystäväkirjoihin lapsena?

Seuraa Bloglovinissa | Blogit.fi:ssä | The Blog Junglessa | Instagramissa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.