Lapsuudestani asti kotikeittiöni laatikossa majailleet mustat Fiskarsin sakset eli fiskarsit ovat saaneet nimensä Suomen valloittavimmalta vanhalta ruukkikylältä, joka 2010-luvulla on puistoretkeilijän ja juomaharrastajan pyhiinvaelluskohde.
DSC_0037DSC_0043DSC_0041DSC_0038DSC_0046DSC_0044DSC_0045Selvitetäänpä ensiksi pieni nimikahakka, joka on vaivannut minua. Fiskarin kylä on ruotsiksi Fiskars, suomeksi Fiskari. Pidän uppiniskaisesti kiinni siitä, että valitsen nimen käytetyn kielen mukaan, vaikka täytyy myöntää, että Fiskars kuulostaa paljon paremmalta kuin Fiskari. Kaltaiselleni kielihullulle yksikin kirjain voi tehdä pahaa. Käsittääkseni kuitenkin puhekielessä Fiskarista käytetään myös suomeksi nimitystä Fiskars.

Kielipulma ei onneksi pystynyt latistamaan reissutunnelmaani. Vierailin Fiskarin kylässä toukokuun lopussa juuri ennen kesäkauden alkua. Onnekas sattuma oli se, että toukokuun viimeisenä päivänä parikin panimopuotia oli päättänyt avata ovensa sesonkia varten, joten pääsimme nauttimaan herkuista ensimmäisten joukossa. Mainiosta käsityöläiskulttuurista huolimatta kaikista puhuttelevinta Fiskarissa on kylän tunnelma, jota ei pysty taltioimaan kuviin. Se lienee kai niitä asioita, jotka täytyy kokea. Jos uskoisin aaveisiin, olisin varma, että ruukissa touhuavat viime vuosisadan työmiehet.

Kulinaristin kulma

Hävettää myöntää, etten ehtinyt tutustua kovin perinpohjaisesti Fiskarin ravintolatarjontaan, sillä aikataulujemme vuoksi nautiskelimme kaupasta ostetuin eväin aamupalapiknikin. Päivän aikana kävi kuitenkin ilmi, että Fiskarissa on melkein joka kulmalla pieniä kahviloita ja muutama ravintola. Myös torikahvila on aktiivisesti toiminnassa! Ulkona syömistä ja liikkumista Fiskarissa helpottaa muuten yllättävän pieni seikka: yleiset wc-kopit, jotka ovat vieläpä siistejä. Wc-koppikokonaisuuksia on kylällä ainakin pari, mikä on Fiskarin kokoon nähden paljon, mutta ne auttavat pitämään turistit tyytyväisinä.

Aivan ehdottomasti suosittelen Fiskarissa panimotarjontaan tutustumista. Kylän nimikkopanimolla Fiskarsin panimolla on puoti tehtaan yhteydessä, ja ostoksilla pääsee kurkistamaan myös panimon tositoimiin pienestä ikkunasta. Käsittääkseni panimolle voi varata myös esittely- ja maistelukierroksen tai osallistua yleiseen esittelyyn. Puodissa erityisen ilahduttavaa on hintojen maltillisuus. Erikoisoluet toki maksavat aina, mutta jos ne asetetaan tarjolle puotiin seinän takaa, ei hintojen pidäkään olla pilvissä. Minä vein kotiin olutherkkusuulle maisteltavaksi 3,50 euroa maksavat oluset Fiskarsin vehnän, Amerikan serkun ja Juhla Pilsin. Koemaistaja kehui tuliaisten sisältöjä raikkaiksi, hedelmäisiksi ja omaperäisiksi. Kuulostaa aivan Fiskarin kylältä!

Fiskarsin panimon jälkeen kipitimme ruukkikylän ytimessä sijaitsevan Kuura Ciderin Kuura Shopiin. Saalis sieltä jäi laihaksi, sillä nappasin mukaani vain yhden erittäin kuivan ja vegaanisen siiderin (5 €). Syy oli pitkälti se, että Kuuran viinit olivat päässeet loppumaan yhtä liian makeaa ja kallista jälkiruokaviiniä (32 €) lukuun ottamatta. Kuuran tyyli tuottaa juomia on ihailtavan ekologinen, sillä siidereissä käytettävät omenat tulevat niin läheltä kuin mahdollista. Sääli vain, että Kuuran tuotteita saa lähinnä Kuura Shopista ja ilmeisesti satunnaisesti Alkosta. Tätä kirjoittaessani pohdin, voisiko Fiskariin ajaa vain päiväpanimokäynnille. Miksipä ei?

Yön yli

Fiskarin keskustassa on kolme suloista ja tunnelmallista hotellia: Hotel Tegel, Fiskars Wärdshus ja Villiruusu Bed & Breakfast. Näistä majapaikoista on muutama askel Fiskarin kylään, jossa kaikki nähtävyydet ja ruokapaikat sijaitsevat. Jos ei halua autoilla tai ei ole ylipäätään saapunut kylälle yksityisellä menopelillä, täytyy yöpaikka valita Fiskarin keskustasta ihan käytännön syistä, jotta pääsee nauttimaan Raaseporin tarjonnasta kattavasti. Kävellen tosin pärjää, jos tavoitteena on katsella vain Fiskaria ja yöpyä keskustassa.

Me yövyimme reissullamme AirBnB:stä varatussa yksiössä, joka sijaitsi Fiskarin naapuripitäjässä Pohjassa. Fiskarista Pohjaan ajaa vain muutamassa minuutissa, sillä välimatkaa on nelisen kilometriä. Ahkerimmat taittavat matkan tietysti pyörillä, jotka meilläkin olisi ollut majoittajan tarjoamana käytössämme. Suosittelenkin lämpimästi vieraanvaraisen Jennyn vuokraamaa asuntoa. Muutoin Pohjan keskusta jää pahasti idyllisen ja ihanan Fiskarin varjoon, mutta vanhan ruukkikylän taikuutta ei mikään tai kukaan pystykään päihittämään.

Aivan kuin korvissani soisi metallin taonta.

Oletko käynyt Fiskarissa? Mitä suosittelet?

Seuraa Bloglovinissa | Blogit.fi:ssä | The Blog Junglessa | Instagramissa

4 vastausta artikkeliin “Saksimerkin takana lymyilee taianomainen Fiskarin kylä

  1. ”Yleiset wc-kopit, jotka ovat vieläpä siistejä.” Tirskahdin. Muistan sun kakomisen kun menit ripulikoppiin 😀

    Tykkää

    1. Kiva tietää! Jotenkin itse on ihan sokaistunut Fiskars-nimitykselle juurikin yrityksen nimen vuoksi. Kiinnitin huomiota, että majoittuessamme huoneen suomenkielinen vuokraaja puhui Fiskarista. Hienoa, että nimi on oikeasti käytössä. Luulin, että viilaan pilkkua! 🙂

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.