Suosittelen puhelinlakkopäivää niille, jotka haluavat keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan ja salakuunnella muiden keskusteluita julkisilla paikoilla.
DSC_0059DSC_0060DSC_006111.00 Saan idean pitää puhelimettoman päivän. Tarkalleen ottaen 12 puhelitonta tuntia. Kaksi viikkoa rullannut loma on kasvattanut aparaatin kiinni käteeni niin, että sen pakonomainen vilkuileminen turhauttaa.

11.03 Alan puhua aiheesta Instagramin tarinavalikossa. Ilmoitan äidilleni olevani koko päivän hengissä, mutten soittojen, tekstiviestien tai välittömän Facebook-viestin päässä.

11.07 Sammutan puhelimeni. Tuntuu hyvältä. Olo on vapautunut jo pelkästä ajatuksesta. Hetken pelkään jääväni jostakin paitsi, mutta sitten tulen järkiini ja totean, ettei se voi mitenkään olla mahdollista.

11.10 Avaan tietokoneen maksaakseni ystävälleni osuuteni roadtripistä koituneista kuluista. Äh, maksutiedot ovat Whatsappissa. Täräytän luurin vielä kertaalleen päälle, teen maksusuorituksen ja suljen kapulan taas. Samalla lähetän tietokoneelta muutaman tärkeän sähköpostin, joihin en odota saavani lauantaina vastausta, mutta jos puhelin olisi päällä, saisin heti tiedon mahdollisesta vastausviestistä.

11.22 Suunnittelen pyrähdystä Ikeaan. Kirjaan post it -lapulle bussiaikataulut. Hermostuttaa jo valmiiksi lapun mahdollinen katoaminen. Samalla mietin, mikä olisi pahinta, mitä tapahtuisi. Se, että seisoisin bussipysäkillä tietämättä mitään siitä, milloin seuraava auto tulee. Ja siihen olisi kuitenkin maksimissaan 20 minuuttia.

12.37 Mietin, milloinkohan bussi mahtaa tulla. Kun vihdoin pääsen bussiin, huomaan, etten kärsi lainkaan matkapahoinvoinnista. Se johtuu siitä, etten selaa tapani mukaan uutisia. Havainnoin ympäristöä ja salakuuntelen keskusteluita. Pikkupojat suunnittelevat skeittilautojen tuunausta ja bussiin saapunut ylioppilas ei ymmärrä, mitä hänen ranskan kielen stipendissään lukee.

13.53 Ostokset tehty! Nökötän Ikean lähellä bussipysäkillä. Minulla ei ole mitään hajua kellosta. Kuuntelen toisella korvalla perheenisän motkotusta lapsilleen siitä, kuinka kiltisti minuutin päästä tulevaa bussia täytyy odottaa. Mahtavaa, enää minuutti! En lopulta tiedä, kuinka paljon bussi on myöhässä. En osaa arvioida minuutin kestoa.

14.09 Hatanpään valtatiellä saan idean piipahtaa Clas Ohlsonille katsomaan, josko Limited Edition -mallisto olisi saapunut myyntiin. Yritän kaivaa puhelinta katsoakseni hinta- ja saatavuustietoja. Ei auta muu kuin käydä liikkeessä. Käynti jää pikapyrähdykseksi, sillä myynnissä on matkalaukkupari, joka maksaa 100 euroa. Minä haluaisin vain toisen niistä.

15.14 Kotona käynnistän jälleen tietokoneeni. En tunne siitä lainkaan huonoa omatuntoa. Ideahan on jättää puhelin pois, ja onhan luurissa sitä paitsi paljon sellaista, mihin ei tietokoneella pääse käsiksi. Haluaisin jakaa blogitekstini Instagramissa, mutta se saa jäädä iltaan.

17.10 Tekisi mieli selailla uutisia ja kurkata Whatsappiin. Siitäkin huolimatta, että minulla on samaan aikaan tietokoneella auki muodon vuoksi Facebook, ja uutisetkin voisin selata toiselta välilehdeltä. Pysyn lujana.

20.16 Pyöräilemme Onkiniemeen. Haluaisin katsoa kartasta, pääseekö niemenkärjen takaa johonkin. Mies ehdottaa, että menisimme katsomaan. Vastassa on pienen rämpimisen jälkeen umpikuja. Se olisi selvinnyt kartasta. Menikö ilta pilalle? Ei.

21.30 Huomaan, että ajatukseni ovat harhailleet yhä enemmän puhelimen kimppuun. Voisin kuitenkin pitää luurilakon uudelleen. Toisaalta tuntuu surulliselta, että näpyttelyn vähentämiseen auttaa vain laitteen sulkeminen kokonaan.

21.32 Luovutan. Puolitoista tuntia ennen aikarajaa. Elämä on liian lyhyt siihen, että sen käyttäisi pienten arkea helpottavien asioiden sääntelyyn.

21.34 Olen saanut kymmenen ja puolen tunnin aikana yhden sähköpostiviestin. Itseltäni. Julkaisemastani blogitekstistä. Ei muita ilmoituksia.

Oletko kokeillut viettää päivän ilman puhelinta? Millaista se oli? Miksi et viettäisi puhelimetonta päivää?

Seuraa Bloglovinissa | Blogit.fi:ssä | The Blog Junglessa | Instagramissa

2 vastausta artikkeliin “Vapahdus! Päivä ilman puhelinta

  1. Kiitos kommentista! 🙂 Jos ei olisi Whatsappia, voisin ihan hyvin elää ilman puhelinta. Jos vain jotenkin mystisesti ja kätevästi saisi hakutoiminnot omaan taskuun! On turvallinen olo, kun voi tarkistaa mitä vain milloin vain.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.