Vastauksia kaikkea mahdollista stressaavalta rumien kynsien omistajalta

Hurvittelin viikko sitten pyytämällä teiltä kysymyksiä. Niihin kuulette vastaukset tänään!
DSC_0014 (2).JPGKokeilemisen arvoinen resepti?
Olen mieltynyt aasialaiseen keittiöön. Ihan hyvä saavutus ihmiseltä, joka ei ollut koskaan edes ajatellut Aasiaan matkustamista ennen ensimmäistä Kiinan-reissuaan. Sittemmin Länsi-Kiinaa on tullut nähtyä kattavasti, muttei todellakaan tarpeeksi. Myös Pohjois-Vietnam on kahlattu tyydyttävästi. Kotona olen erikoistunut vietnamilaisiin kesärulliin, jotka ovat kymmenisen kertaa helpompia tehdä kuin olettaa saattaa. Ainekset muuten löytää edullisesti East Asia Martista Tullintorilta! Lähikaupan antimilla pääsee Kung po -tofuun asti, joka sekin on ihan mukiinmenevä ruoka, vaikkei muistoja Länsi-Kiinasta nenäni eteen tuokaan.

Kynsien hoitovinkkejä?
Minulta kysytte! Ensinnäkin omistan ihan hirvittävän rumat ja paksut sormet, jotka eivät oikene, vaikka painoni voisi laskea pelkissä grammoissa ilman kiloon liittyvää pilkkua. Toisekseen sormeni ylimmät nivelet ovat jotenkin kierot eli kynsimainoksiin minusta ei ole. Kynteni tosin ovat ihan kivat, joskin todella lyhyet. Tästä päästäänkin siihen, että käytän ahkerasti kynsilakkaa, jotta tuntisin itseni sormikauniiksi – tätä termiä saa alkaa käyttää vapaasti. Toinen syy ahkeraan lakkailuun on se, että pidän todella paljon siitä, miltä kiiltäväpintainen kynsilakka tuntuu, ja kolmanneksi rakastan lakatusta kynnestä lähtevää koputtavaa ääntä, joka kuuluu, kun näppäimistöä naputtaa tarpeeksi vinhalla tahdilla. Jos suosikkimerkkejä pitää nimetä, niin olen hyvin Mavala- ja Trind-uskollinen. Trind on käytännöllisempi ison pullokoon vuoksi, mutta hintaa sillä on enemmän. Kynsiin käytetyt eurot taitavat kuitenkin kieliä laadusta. Mihinkään uunissa kovetettaviin lakkoihin en ole uskaltautunut.

Suosikkipaikka Tampereella?
Koti. Luontopaikoista ehdottomasti Pyynikki, Pispala ja Mustalahti. Mustalahdessa eniten kiehtoo satamafiilis, Särkänniemi ja läheisen autotien tunnelma. Lopullinen vastaukseni on siis Mustalahti, jossa on sopivasti rauhaa, vettä, ihmisiä, ravintoloita ja yleistä vilinää.

Mieleenpainuvin aprillipilamuisto?
Ei viitsi pitää luentoa aprillipäivän turhuudesta. Jos oikein kärkkääksi alkaisin, sanoisin, että kyse on leivästä ja sirkushuveista. Minkä ihmeen takia on päivä, jolloin saa huijata? Sumutusta tapahtuu muutenkin isoissa ja pienissä asioissa mikro- ja makrotasolla. En sano, että olen jonkinlainen rehellisyyden lähettiläs, mutta tarkemmin ajateltuna aprillipäivässä ei ole mitään järkeä. Tai no, siinä on yhtä paljon ideaa kuin sanontaan pohjaavassa ajatuksessa kuraveden ja sillin yhtäaikaisessa nautiskelussa. En muista tulleeni juksatuksi aprillipäivänä. Ehkä olen ollut varautunut tai sitten vain tarpeeksi pessimistinen, että uskoisin ihmeitä yhtenäkään päivänä vuodesta. Olen ainoastaan luullut, että yksi varpaistani on pudonnut pois tietämättäni, kun isäni laski sukkieni läpi varpaideni lukumäärää tahallaan väärin. (What happens in 1996 stays in 1996.)

Mitä mieltä sukututkimuksesta?
Kroonisena stressaajana ajattelen ensimmäiseksi perinnöllisiä sairauksia, jotka voisi selvittää geenitestillä. Ikuisena taiteilijana huomioni kiinnittyy kuitenkin kiehtoviin kohtaloihin. Saapuessani vierailulle vanhemmilleni äitini tulittaa tiiviissä paketissa viimeisimmät sukututkimuskuulumiset niin, etten ole täysin varma, kuka kukin on, mutta joihinkin kasvottomaksi jääneisiin henkilöihin olen silti mieltynyt niin, että niistä tekisi mieli kirjoittaa. Jätän sen kuitenkin äitini harteille.

Sukututkimusta pohtiessa mieleeni tulee myös väistämättä ajatus siitä, mitä merkitystä ihmisen alkuperällä on. Se on myös hyvin kiinni ajassamme maahanmuutto- ja pakolaiskontekstisssa. Jostakin syystä sillä on merkitystä, mistä ihminen tulee, vaikka pitäisi olla yhdentekevää, tiedänkö 1500-luvulla eläneen esi-isäni nimen vai en. Silläkään ei pitäisi olla väliä, missä muiden sukujuuret ovat.

Seuraavien kirjojen aiheita?
Rahan tuloa ei voi estää – vielä sitä tosin ei tule kaunokirjoista. Historiikkikirjapalkkakin on jo maksettu ja haihtunut kuin tuhka tuuleen. Jos muuten rahan perässä olisin, en olisi alkanut opiskella journalistiikkaa enkä käyttäisi vapaa-aikaani kirjoittamiseen. Minulla ei edelleenkään ole kustannusopimusta, ja välillä tuntuu siltä, että olen Aleksis Kivi, jonka teokset tunnetaan vasta, kun on kuollut yksinäisenä juoppona uusimaalaiseen torppaan. Pitää jaksaa uskoa. Enhän minä ole opustani mihinkään tarjonnutkaan. Vielä. Enkä ole juoppo saati asu Uudellamaalla tai torpassa.

Mennään siis asioiden edelle, kun puhutaan seuraavista kirjoista. Kaunokirjoista. Voisin hyvin ajatella kirjoittavani vielä joskus dekkarin, jonka käsikirjoituksen tapahtumapaikka on itse asiassa jo mielessä. Realistisesti ajateltuna kirjoitan kuitenkin sitä ennen mitä todennäköisemmin vielä lisää historiikkeja yrityksille. Myös muiden muistelmien kokoaminen olisi mielenkiintoista. Kiinnostaako teitä lukea kirjoittamisesta? Saako siitä vertaistukea?

Teos, joka jää varmasti kirjoittamatta?
Hyvin todennäköisesti lastenkirja. Ajatus on tosin kiehtova. Olisi mahtavaa kokeilla lapsille kirjoittamista opettavalla teemalla ja kuvittaa koko teos itse, mutta koska en ole kiinnostunut perhe-elämästä tai erikoistunut lasten maailmaan, en luultavasti koskaan tule kirjoittamaan lapsille. Muut osaavat sen paremmin.

Seuraava opeteltava kieli?
Onko sellaista? Puhun sujuvaa englantia ja ruotsia. Lisäksi kykenen ymmärtämään hyvin sekä norjaa että tanskaa. Toistaiseksi jälkimmäisten kielien taitaminen on auttanut ainostaan pohjoismaisen tosi-tv:n ja nordic noirin seuraamisessa. Pidän kuitenkin tärkeänä sitä, että ymmärrän niin ruotsia kuin muitakin pohjoismaisia kieliä, sillä se kytkee minut Skandinaviaan, mikä tuntuu kotoisalta. Englantini on aina ollut kiitettävä, mutta viime aikoina se on ottanut yllättäen harppauksia, sillä olen siirtynyt nauttimaan suuren osan kuluttamastani mediasisällöstä englanniksi ilman tekstityksiä. Sama urakka on käynnissä ruotsin kanssa, sillä pelkään, että sanavarastoni kuihtuu työskennellessäni samojen teemojen kanssa päivästä toiseen.

Seuraavaksi opettelen sellaista kieltä, jonka osaamiselle muodostuu todellinen tarve. Jos näin ei käy, täydellinen espanjan kielen taito olisi mahtava lisä kieliarsenaaliini. Se laajentaisi kulttuurien ymmärtämistä ainakin kolmella mantereella. Viimeistään eläkkeellä ilmoittaudun kielikurssille, jos en savitöistä innostu vielä silloinkaan.

Sanoja 10 vuotta nuoremmalle itselle
Älä hyvä ihminen (16-vuotias lukiolainen) stressaa joka asiasta. Ei tarvitse jännittää kaikkea. Siihen tosin teitkin tietoisen muutoksen ottaessasi tarkoituksella ilmaisutaidon kurssin lukiossa. Jotakin mystistä se teki, sillä jännitys katosi. Päätit, ettet jännitä enää mitään. Etkä jännittänyt. Mutta stressasit silti kaikesta. Arvosanoista ja ylioppilaskirjoituksista, joilla ei lopulta ollut mitään merkitystä erinomaisista papereista huolimatta. Ja oletko tehnyt jotakin yhteensä yhdellätoista kevätjuhlassa myönnetyllä stipendillä? Et. Jos vielä aiot itkeä, kun kokeesta tulee ysipuoli, niin nuku rauhassa yön yli, kun et vielä viiniäkään saa. Aamulla kannattaa nauraa arvosanastressihoureille.

Terveiset 10 vuoden päähän
Ota edelleen rennosti, koska tuskin osaat (36-vuotiaana naisena) vieläkään päästää irti tiukasta kontrollista. Murehdit varmasti kaikkea mahdollista, vaikkei ole mitään syytä. Kaikille maailman asioille ei mahda yksi ihminen mitään. Elä turvallisesti ja pysy terveenä. Kirjoita ja tee työtä, jota rakastat. Korkkaa cava-pullo, kun siltä tuntuu ja tuuleta ajatuksia harjuilla, kun mieli sitä vaatii. Ja lopeta tekosyiden keksiminen, kun on kyse lenkkeilystä ja sen välttelemisestä. Jos päivä vaatii ylihinnoiteltua pinaatti-kikhernemuhennosta lähinepalilaisesta, tilaa sitä kotiinkuljetuksella. Ei siihen silloin muu auta.

Jäikö jokin mietityttämään?

Seuraa Bloglovinissa | Blogit.fi:ssä | The Blog Junglessa | Instagramissa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s