Hemmottele ja huijaa vähän

Viisikymppiä olisi taatusti voinut käyttää järkevämminkin, mutta joskus hemmotteluhimo ajaa kestävien valintojen ohi ja silloin saattaa ostaa itselleen lahjaksi ihan hömpän jutun. Ette uskokaan, kuinka paljon olen hypistellyt Kocostarin silmänaluslappujen säilytyspurkkia, jonka kohokuvioiset pisarat hellivät sormenpäitäni!
DSC_0024DSC_0026DSC_0028 (2)DSC_0029Mitenköhän tästä kriittisestä luonteesta voisi hellittää? Siis niin, ettei luopuisi siitä kokonaan, muttei tarkastelisi aivan kaikkea aina ensisijaisesti epäkohtien valossa. Vaikken koe olevani vallan vahtikoira, jonkinlainen kuluttajan oikeustuomioistuin minussa elää. Joskus voisi sanoa vain: ”Tässäpä on mahtava tuote!” Harmi vain, ettei mikään tuote ei ole täydellinen, vaikka ihan hyvin voisi tyytyä kertomaan ilman jorinoita, että tarkastelun alla oleva kapine toimii ilman, että iskee tiskiin valitusvirren.

Jaaritteluni lähti liikkeelle siitä, että taannoisella lomallani kärsin valtavasti nettishoppailuhimosta, ja näiden himojen herättämänä pistin ranttaliksi, ja tilasin korealaista kosmetiikkaa verkossa myyvältä suomalaiselta Bearelilta vajaan viidenkymmenen euron lahjapakkauksen, joka sisälsi nestemäisen kajaalin, kultaisen rajauskynän, kultanaamion ja kultaisia silmänalusnaamioita – sekä mainostetun lahjapakkauksen, eli pahvisen boksin yrityksen logolla. Joku ilmeisesti näkee senkin rahanarvoisena. Olihan siitä toisaalta minulle toki hyötyä: päätyi nimittäin laskuarkistolaatikokseni, kun edellinen tuli täyteen.

Nestemäinen kajaali on edelleen käyttämätön, ja kultanaamio odottaa tarpeeksi huonoa päivää, mutta silmänalusnaamioita olen käyttänyt taltuttamaan talven kurittamaa aamuäreyspärstää. Hävettää tunnustaa, että suhteellisen kalliissa ostoksessani viehätti enemmän ajatus jonkin turhan tilaamisesta kuin hyödyllisyys. En ole nuukailija, mutta moinen hurvittelu on kaukana eettisistä periaatteistani. Ajattelen asian onneksi myös niin, että joskus täytyy tehdä näinkin hurjia ylilyöntejä pysyäkseen ruodussa. Länsimaalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa keskituloilla elävänä ihmisenä myöskään ostoksen valuutassa mitattava arvo ei onneksi kaatanut rahapussini kurssia nurin.

Oliko ostoksessani siis mitään järkeä? Rahallisesti ehkä ei, mutta mielihyvää se toi. Kaiketi oman naisellisuuteni rakentamiseen kuuluu naamioiden läträäminen, enkä voi sille mitään, että tunnen itseni ihan kauniiksi, kun kultakajaali rajaa yläluomen. Silloin tuntuu, että aika moni asia on mahdollista, ja nimenomaan siihen kosmetiikka pyrkii. Tehtävä siis saavutettu, eli tuote toimii.

Mikä on ollut viime aikoina turhin ostoksesi? Entä tarpeellisin?

Seuraa Bloglovinissa | Blogit.fi:ssä | The Blog Junglessa | Instagramissa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s