Lännen tyttöjä idästä

Minulle ei koskaan ole ollut aivan sama, missä asun. Ihanasta idässä sijaitsevasta kodista huolimatta koin lapsena ja nuorena olevani väärässä paikassa. Itsenäistyttyäni kotiuduin itään lähemmäksi keskustaa, mutta ei minusta ollutkaan sinne jäämään. Kaupunkilaisidentiteettini nimittäin syntyi ennen kuin edes itse ymmärsin sitä.
15Raahustaessani teini-ikäisenä lukioon läpi Kalevan haaveilin siitä, kuinka asettuisin heti opintojeni jälkeen sinne. Näin tein. Siitä alkoivatkin varsin vilkkaat Kaleva-vuodet, enkä voinut kuvitellakaan lähteväni sieltä, vaikka oikeasti Kaleva oli edustanut itselleni aina vain uintiharrastusta ja opiskelua. Sitoutumistani Kalevaan vahvisti se, että lähes kaikki tärkeät ystäväni asuivat aivan liepeillä. Kivutessani Järvensivulta takaisin harjulle ja siitä kohti kotia tuntui siltä, että olin menossa ihan oikeaan kotiin. Vaikka itse asiassa koti tarkoitti 23 neliön koppia, jossa mikro piti välillä siirtää keittiön tuolille, jotta johto yletti seinään, ja jossa kahvinkeitin piti pitää ikkunalaudalla samasta syystä. Ja ennen sumpin keittoa täytyi hypätä yhden pingottuneen jatkojohdon yli.

Sitten elämä repäisi minut Amuriin. Yhtäkkiä tuntui siltä kuin olisin taas saapunut kotiin, mutta tällä kertaa aivan oikeille kotiseuduille. Varsin pikaisen juurtumisen taustalla ei ollut ainakaan useaan kertaan nimeään vaihtaneen lähipizzerian rasvainen tuoksu tai kulman kioskin kiskurihinnat. Eivät edes ikkunasta näkynyt Näsinneula ja viereisen kotiseutukahvilan luomukaurasämpylät. Sanotaan, että se toinen ihminen vierellä tekee kodin. Se on ihan totta, muttei välttämättä tarkoita nopeaa juurtumista. Tajusin kotiutuneeni Amuriin pika-aikataululla, sillä länsitamperelaisuus on istutettu minuun lapsesta asti. Vielä tarkemmin länsikeskustalaisuus.

Muistin hirveän määrän äitini kertomia tarinoita. Tarinoita hänen lapsuudestaan, hänen isänsä lapsuudesta ja vanhempiensa elämästä. Mietin niitä edelleen arkipäivän asioilla käydessäni, töistä tullessani ja kävelyllä. Kuljetan kameraa mukanani kuvatakseni lähinurkkia, mutten koskaan muka muista kaivaa vehjettä laukustani. Taidemuseon kulma, puretut talot, Sotkankatu ja kirkkopuisto. Tammenterhot ja keltaiset lehdet.

On luonnollista, että asuinalueet merkitsevät kaupunkilaisille. Sillä on ollut yllättävän suuri merkitys, että synnyin Pispalassa. Tai siis tietenkin ajan henkeen kuuluen ihan Tampereen yliopistollisessa sairaalassa enkä saunassa, muttei sairaalasta sentään kotia tullut vaikeasta alusta huolimatta. Sukuni ponnistaa Amurin lisäksi Pispalasta, ja sen vuoksi suunnittelin majoittuvani samaan taloon, jossa ensimmäinen kotini ja aikoinaan myös isoäitini asunto sijaitsi. Mutta sitten tajusin, ettei alueella ole tarpeeksi kauppoja makuuni enkä uskaltaisi ikinä kävellä yöllä kotiin yksin.

Alkuperäisen kotiseutuinhoni kadottua on ihana vihdoinkin rakastaa jokaista kotikulmaansa. Välillä tosin mietin, onko minulla oikeus tuntea näin. En ole kasvanut täällä, tällä kyseisellä alueella, näillä kulmilla. Silti tämä on koti. Paikka, jossa valvon, kun hälytysajoneuvot ujeltavat kadulla, paikallinen köhijä pärskii ikkunan alla, Näsinneula vaihtaa säätilan mukaan värejään ja humalaiset yökulkijat neuvottelevat jatkopaikasta liikennevaloissa.

Minun tamperelaisuuteni elää tarinoissa. Se on leikkejä Taidemuseon takana, pihistettyjä tulppaaneita kukkapuskasta, hiihtämistä Pyynikintorilla, kapinaa Näsinkalliolla, riutumista vankileirillä, vegaaniravintoloiden testikäyntejä, uutuustuotelöytöjä kauppakeskuksesta ja kävelylenkkejä harjulla, josta näkee sen tärkeimmän osan Tamperetta.

Mitä asuinalue merkitsee sinulle? Jos olet tamperelainen, mihin alueeseen identifioidut?

Seuraa Bloglovinissa | Blogit.fi:ssä | The Blog Junglessa | Instagramissa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s