Suloinen ja kipakka Bistro Venla johtaa kaupungin salaattitaistoa

Tarkastuskäynti osoittaa, että Venlan kilometrin mittainen ruokalista toteuttaa lähes kaikki asiakkaan toiveet. Biojätteen kertyminen pidetään aisoissa niin tiukasti, että lopuksi saattaa joutua jopa kuulusteluun.
OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERATällä kertaa matkassa on sekä tuuria että kokemusta homman tyylikkääseen suorittamiseen. Lounastan Bistro Venlassa elokuisena perjantai-iltapäivänä lounasruuhkan laannuttua ennen ”Jotain hyvää on saatava työviikon päätteeksi” -ruokailijoita.

Venlan lista on valtavan pitkä. Vegaanina valittavana on kuitenkin vain muutama vaihtoehto: kasvisuuniperuna, kasvissalaatti, tofusalaatti tai kasvispastasalaatti. Kasvis Venlassa tarkoittaa välillä tofua, mikä on varsin metkaa, koska tofuhan ei ole kasvis, vaikka soijapavusta onkin valmistettu. Ja se on muuten palkokasvi. Joissakin annoksissa kasvis-merkintä tarkoittaa myös sitä, ettei siinä ole lainkaan tofua tai juustoa, kun taas osassa annoksista kasvis-merkinnällä varustettu annos sisältää fetaa. Sekavaa.

Tofusalaattia olen testannut viime vuonna, ja se jätti kylmäksi, sillä syötävää ei ollut tarpeeksi ja salaatti osineen tuntui kovalta. Tofua ja pastaa sekä salaattia sisältävä kasvispastasalaatti (9,80€) sen sijaan täyttää sopivasti tofumäärän ja maltillisen pasta-annoksen ansiosta. Yrttinen pasta on maukasta, eikä sen valmistuksessa ole tyydytty pelkkään pikakeittämiseen.

Kauppakadulla sijaitsevan ranskalaistyylisesti sisustetun bistron salaatti on kursailematon, mutta siksi juuri kaupungin paras. Rohkenen väittää, että näin maittavaa perussalaattia on vaikea löytää muualta. Salaatissa on tofun ja yrttipastan lisäksi kurkkua, salaattia, sitruunaa, rucolaa sekä tomaattia ja hunajamelonia, joista kaksi viimeistä vaihdan sipuliin ja paprikaan viime kerrasta viisastuneena. Salaatin kanssa tarjotaan maksutta ruisleipää.

Mistä viime kerrasta puhun? Lounastin Venlassa ennen tarkastuskäyntiä muutama viikko sitten ystäväni kanssa. Tilasin samaisen kasvispastasalaatin, mutten vaihtanut raaka-aineita. Sattumalta tomaatti ja hunajameloni eivät maistuneet tuolloin, joten ne jäivät lautaselle. Ei se minua haitannut, ei vain sattunut maistumaan. Tarjoilijan tullessa hakemaan astioita hän asianmukaisesti kysyi, maistuiko. Meille totisesti maistui. Mutta. Sitten tapahtui jotain, mistä pahotin mieleni. Tarjoilija alkoi tivata, miksi tomaatit ja melonit olivat jääneet lautaselle. Oliko sitruunoissa jokin vialla, kun nekin olivat jääneet syömättä?

Hämmennyin tenttaavasta äänensävystä ja selitin, että ei salaatissa ollut mitään vikaa, vaan se oli oikein hyvä, mutta nyt vain ei tehnyt mieli tomaattia eikä melonia. Tarjoilijan ääni kiristyi ja hän alkoi selvittää, että parempi vaihtaa raaka-aineita kuin jättää niitä lautaselle. Tätä asiaa hän toisti pariin kertaan ennen kuin poistui keittiöön.  Minä en ole asiakas, jolle tarvitsee puhua kuin pienelle lapselle, minulle ei tarvitse opettaa kierrättämistä ja saan jättää tomaatit syömättä halutessani. Olen niistä maksanut. En keksi ahdistavalle käytökselle muuta syytä kuin ruoan pois heittämisen välttely, mikä on hienoa, mutta lähtökohdan ei pidä olla se, että asiakasta aletaan tentata siitä, miksi pari hedelmää jäi lautasen reunalle. Sitä paitsi, kuka muuten syö sitruunat loppuun asti? Puristin ne kyllä salaattini sekaan, mutta sekään ei tuntunut riittävän. Toisella käynnillä ehdin poistua ravintolasta jo ennen kuin tarjoilija tuli korjaamaan astiat, joten emme ehtineet yhdessä todistamaan, kuinka esimerkillisesti olin nyt syönyt koko salaatin.

Tilaushetkeen valmistautumaton voi kauhistua tiskillä tai pöydässä nälkävuosien pituista listaa, mutta toisaalta työntekijät auttavat ilmeisen mielellään annoksen valitsemisessa. Venlan listan parhaimmat puolet tulevat esille myös, kun lounaalle saapuu koppava herra, joka ilmoittaa olevansa moniallergikon kanssa liikkeellä eikä lähtökohtaisesti edes usko, että paikasta löytyy heille syötävää. Kyllä muuten löytyy! Tällaisissa tilanteissa Venla on iskussa. Jättikokoinen menu herättää tosin pohtimaan, miksi ihmeessä listan täytyy olla niin pitkä ja sekava ja sisältää kaikki mahdolliset variaatiot, jos raaka-aineitakin voi vaihtaa joustavasti. Miksi listalla ei ole vain koottuna ruokalajityyppejä, kuten pastasalaattia, uuniperunaa, salaattia ja leipiä, joihin voisi valita haluamansa raaka-aineet? Ymmärrän, ettei Venla halua muuttua tee se itse -pikaruokaravintolaksi, mutta tällaisenaan lista on liian raskas ja hämmentää paikan päällä käsin kirjoitetulla koukeroisuudellaan; lista nimittäin näkyy ravintolassa pöytämenukansion lisäksi seinään kirjoitettuna rimpsuna.

Venla sopii lounaspaikaksi, työpäivän jälkeiseen hemmotteluhetkeen, rauhalliseen viininmaisteluun ja intiimiin kahdenkeskiseen illalliseen. Aivan ihana sisustus rauhoittaa, mutta tarjoaa myös katseelle virikkeitä, sillä sisustukseen on luotu mielenkiintoisia yksityiskohtia. Ravintolan oven avatessa paikka näyttää pieneltä, mutta takaosassa on noin 80 asiakaspaikkaa, eli lähes aina mahtuu lounastamaan, vaikka ensisilmäykseltä niin ei näyttäisi. Tiukasta kommennosta huolimatta Venlaan kannattaa suunnata myös siksi, että annokset ovat liki täydellisiä hinta-laatusuhteeltaan: 9-11 euroa.

Oletko käynyt Bistro Venlassa? Minkälaista palvelu on ollut?

Seuraa Bloglovinissa | Blogit.fi:ssä | The Blog Junglessa | Instagramissa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s