Paljasta Tampere: Tampella

Tehdaskaupungin perintöä kunnioittaen rakennettu Tampella on omituisen epäsuomalainen kaupunginosa, jonka tunnelma johdattaa kaupungin historiaan ja Keski-Eurooppaan. Vain ihmiset puuttuvat.
OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERADSC_0019DSC_0015DSC_0036DSC_0023
DSC_0038
Ikisuosikkini Finlaysonin alueen takaa, kaoottisen Lidlin nurkalta pääsee pujahtamaan nopeasti Palatsinraittia pitkin Tampellaan. Tunnelma lyhyellä matkalla vaihtuu muutamaan kertaan, sillä Von Nottbeckien perintönä jääneiden palatsien vierustalla on rauhallista, mutta kuntopyöräilijöitä suhaa ohi nopeasti laadukkaan pyörätien ansiosta. Pian voikin jo kuulla kosken pauhun aidossa tamperelaisessa tehdasmiljöössä. Tällä kertaa koski on kuitenkin hiljaa matalan veden vuoksi, mutta onneksi lokit kirkuvat. Osa pysähtyy tähystämään lyhtypylväisiin. Palatsinraitin sillalta näkyy tehdasrakennuksien lisäksi myös Torni-hotelli, joka ei mitenkään sovi maisemaan.

Kosken viereisten talojen takaa alkaa varsinainen asuinalue-Tampella. Arki-iltana kadut ovat autioita. Tunnelma on itse asiassa hivenen aavemainen. Kerrostaloja upeine lasitettuine parvekkeineen on rykelmittäin, mutta ketään ei näy missään. Ei ketään. Tori, jonka läheisyydessä alueen useimmat arkipalvelut sijaitsevat, on niin ikään tyhjä. Markkinatunnelmaa on vaikea kuvitella paikalle, mutta jos aukiolle saataisiin kunnon torihulina, niin meno olisi oikein keskieurooppalaista.

Vaikka sijainniltaan ja osin miljööltään Tampella on varmasti tamperelaisin kaupunginosa, tunnelma kaduilla on hiljaisuutta lukuun ottamatta hyvin epäsuomalainen. Ehkä se johtuu siististi laatotetuista kaduista, joita reunustavat harkitusti istutetut puut. Ne voisi muuten koska tahansa vaihtaa palmuihin, niin oltaisiin jo Etelä-Euroopassa! Tai sitten epäsuomalaisuusaistimukset kumpuavat siitä, että talot on rakennettu aivan kiinni kävelykatuun. Eloa alue saisi siitä, että talojen kivijaloissa olisi pikkuputiikkeja ja tuoretuotteita tarjoavia erikoisruokakauppoja, mutta sellaiset ei valitettavasti ole kovin kannattavia. Ei siis ihme, ettei Tampellassa käy vilske, kun kivijaloissa on lähinnä asianajotoimistoja.

Tampellassa tehdasperinnön huomiointi on tehty kauniisti, mikä näkyy vanhojen rakennusten sulauttamisena moderneihin asuintaloihin ja maisemaan sekä siinä, että myös aivan uudet talot on rakennettu tehdasmaiseman arkkitehtuuriin sopiviksi. Samalla tavalla olisi voinut tehdä Amurissa vanhaa puutaloaikaa mukaillen, mutta se on jo myöhäistä, koska joka puolella on 1960- ja 1970-luvun korkeita elementtihirviöitä.

Nyt, kun kaupungin liikennejärjestelyt mullistuvat, Tampellan horisontissa siintävät nostokurjet ja läheisen Rantatien tietyömaa. Eivät ne kovin esteettisiä ole, mutta kiteyttävät kauniisti kaupungin historian. Tässä maisemassa on kaikki. Se, mistä on lähdetty ja mihin ollaan menossa.

Pyöräilijöille ja lenkkeilijöille suosittelen reittiä Finlaysonilta Palatsinraittia pitkin Tampellaan, jonka halki voi jatkaa Lapintielle. Lapista kannattaa porhaltaa Armonkallion läpi suoraan Kekkosentien yli menevälle sillalle, josta pääsee Rauhaniemeen. Rauhaniemestä paluu kannattaa tehdä Naistenlahden voimalaitoksen vierustaa pitkin autoista tyhjennetylle Rantatielle. Kaunis ja monipuolinen lenkkipolkuvalinta!

Missä Tampereen kaupunginosista voi parhaiten aistia historian?

Seuraa Bloglovinissa | Blogit.fi:ssä | The Blog Junglessa | Instagramissa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s