Joko sun yläaste alkoi?

Mitä näet kuvissa? Järkevän suomalaisnaisen? Vai kenties akateemikon? Tai ehkä yhteiskunnan vakavaraisen veronmaksajan? Teinitytön hömppäkuvissa?
OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAMinä täytän 25 vuotta. Tänään kello 15.32. Toukokuisena perjantaina neljännesvuosisata sitten pötkötin letkutettuna teho-osastolla keuhkokuumeen kourissa samalla, kun äitinikin taisteli hengestään. Tänä vuonna puurran päivän töissä, ja illalla intoudun ehkä juomaan kaksi desilitraa kuohuvaa. (Tjaa, Alko ei kyllä ole enää auki, kun tulen töistä.)

On vakituinen työpaikka, ylempi korkeakoulututkinto melkein taskussa, terveys, ihminen, johon ei ihan heti pala hermo, kun tulee kotiin, hyvä taloudellinen tilanne ja ikääni nähden laaja työkokemus. Mutta mitä vielä! Ei riitä.

Viisi vuotta sitten, kun olin saanut tiedon yliopisto-opiskelupaikan saamisesta, olin myös  vähän ennen sitä vastaanottanut vakituisen työpaikan. Lompsin eräällä lounastauolla Stockmannille hakemaan ökyhintaista salaattia. Ruokaosaston suulla nököttävällä penkillä lorvi pappa, joka pysäytti minut. Hän hymyili isällisesti pullonpohjasilmälasiensa takaa ja kysyi: ”Milles yläasteelle sinä olet menossa? Tässä, kun on näitä tulevia seiskaluokkalaisia rampannut.” Yläkouluni nimi: Tampereen yliopisto.

Voi luoja, että loukkaannuin. Ikävä kyllä lärvini tilanne ei ole merkittävästi parantunut viidessä vuodessa. Katsokaa vaikka! Jotain on ilmeisesti kuitenkin tarttunut vuosien varrella mukaan, koska nykyään on aivan sama, mitä kukaan luulee. On hauska yllättää iällä!

Siihen, miten ikä arvioidaan, vaikuttaa tietenkin myös kohtaamisympäristö. Kenties töissä onnistun puhumaan ihan järkeviä, en toki aina, mutta usein kuitenkin. Siksi minut arvioidaan ikäistäni vanhemmaksi. Vapaalla sen sijaan arviointi tapahtuu melko puhtaasti ulkonäön perusteella, jos esimerkiksi satun olemaan tavallista hiljaisempi kuuntelijatyyppi. Tai touhukas lärpättäjä.

Se, että näyttää valtavan nuorelta, vaivaa ainoastaan silloin, kun on kyse työstä. Omalla kohdallani freelancer-keikoista. Tämänkin tekstin kuvia ottaessani mietin, voinko edes julkaista niitä. Mitä jos kukaan ei halua ostaa kirjoituspalveluitani sen vuoksi, miltä näytän? Melko nopea lopputulema on se, että jos näin käy, niin se kertonee enemmän muista kuin minusta. Intuitiolle ei järkikään voi mitään, ja siksi ulkonäön merkitys korostuu. Kaunis-ruma-asettelu on toisarvoista, kun arvioidaan pätevyyttä. Haastattelutilanteissa on lyötävä luu kurkkuun tavallista hanakammin, jotta baby facen alta paljastuis enemmän kuin ennakkoluulot antavat ymmärtää.

Tulevaisuudessa henkilötodistuksen heiluttelu tuntunee entistä paremmalta, koska se tuntuu jo nyt hyvältä kaikesta huolimatta. Vaan eiköhän se totaalinen rupsahdus odota vielä ihan kulman takana. Niin kuulemma käy niille, jotka näyttävät pitkään selvästi ikäistään nuoremmilta. Varhaisvanhoille käy päinvastoin: heistä tulee nuorekkaita, kuumia viisikymppisiä. Minulle rupsahtaminen on ok, koska vanheneminen on  ihanaa!

Odotan joka vuosi uutta ikävuotta. Varhaisin ikähaaveiluni liittyy siihen, kun viisivuotiaana makasin avokattoisessa lumilinnassa tähtitaivasta tuijotellen. Toivoin, että olisin pian 8-vuotias. Ehkä vanhenemisen odottelu loppuu vielä, mutta ainakin seuraavat viisi vuotta olen budjetoinut sille, että olen puhtaasti onnellinen iän karttumisesta.

Todellista tasapainoa on se, että ei odota yhtään mitään, vaan on tyytyväinen juuri siihen, missä on nyt. Mutta saa sitä silti itseään vähän meikillä vanhentaa tarvittaessa – eli kun tarvitaan ripaus uskottavuutta. Yhteiskunta, kun elää vieläkin tytöttelyaikakautta.

Tuntuu hyvältä olla 25-vuotias. Tänään, huomenna ja ihan koko vuoden.

Mitä ikä merkitsee?

Seuraa Bloglovinissa | Blogit.fi:ssä | Instagramissa

4 vastausta artikkeliin “Joko sun yläaste alkoi?

  1. Multa kysyttiin tossa yks päivä että asunko vielä vanhempieni kanssa. Ei se kyllä kauheesti imartellut. Kiva oli töksäyttää että on kuule ihan oma perhe jo. Normaalisti menee niin päin että ihmetellään kun en olekaan 32-vuotias.

    Tykkää

  2. hah…en tiijä sun lärvistä…tai joo, nuorelta näytät mutta oikeesti sä myös oot nuori!😁 Hauskaa tässä on mun mielestä se, että en ois ikinä kuvitellu kirjoitustesi perusteella, että olet ”vasta” 25v. Harvoin jaksan seurata kaksvitosten blogikirjoituksia mutta sun postauksia luen suurella mielenkiinnolla. Eikä kyse ole ikärasismista. Useimmiten vaan se maailmankuva on niin erilainen alle kolmekymppisellä ku tällasella yli viiskymppisellä. Enkä oikeesti ole edes pohtinut minkä ikäinen olet, asiasisällöt on sen verran päteviä.

    Liked by 1 henkilö

    1. Onpa kiva saada tällaista palautetta! Siis, että tekstit ovat iästä riippumatta jollain tavalla universaaleja, koska kirjoittajana kuitenkin suuri vahvuus olisi se, että tekstit toimisivat eri-ikäisille eri tavalla ja aukeaisivat eri tasoisina. (Vaikka blogihan pitäis brändätä tietylle kohderyhmälle ja blaablaa!) Iällä on aina yhtä hauska yllättää! 🙂 Ehkä vielä jonain päivänä myös se lärvi alkaa vastata fyysistä ikää sitten, kun on oikeasti ”vanha” 😀

      Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s