Melkein vegaanin arkiruokapilarit

Kasvissyönti ja prosessoitujen tuotteiden välttäminen eivät vaadi kovin syviä ravitsemustieteen opintoja, sillä perusjärkeilyllä pääsee pitkälle. Minulta kysytään kuitenkin usein, mitä syön lihan tilalla. Seuraavaksi kurkistetaan kahden kasvissyöjän, melkein vegaanin jääkaappiin ja ruokakomeroon.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Arkiruoan perusteet
Kaikista vaikeinta syömisessä on aamupala. Sen lisäksi, että yleisesti aamupala ei maistu minulle, on järkevien vegaaniaamupalavalintojen tekeminen hankalaa. Olen kokeillut vegaanista munakasta, eli vedestä ja kikhernejauhoista tehtyä lättyä ja chiatuorepuuroa, mutta eivät ne joka aamu maistu. Aamupala ei saisi olla liian höttöinen, joten leipää en voi joka aamu syödä tai tulee vaa’alla ongelmia – kuvainnollisesti, koska vaakaa en omista. Koska en ole täysin vegaani, olen saattanut myös syödä yrttiluomumunakkaan. Toimii, mutta ei maistu aina, koska kananmunat ällöttävät melko usein. Viime kesän hittiaamupala oli kevyt ja kuiva naanleipä, jota myydään edullisesti esimerkiksi Alanya Marketissa, hummuksen kanssa nautittuna.

Arkiruokien ehdoton ykkönen on linssit, jotka nautin yleensä jasmiiniriisin kanssa chiliöljyssä ja korianterissa pyöriteltyinä. Joskus tilalla on favapapuja, kikherneitä tai kidneypapuja. Syön myös paljon tofua, jonka paistan pienessä öljytilkassa ja nautin mapokastikkeen kanssa tai soija-limekastikkeeseen dipattuna. Viime kesänä valloillaan oli tempekausi, jolloin käytetyin proteiinilisä taloudessamme oli tofun outo sukulainen tempe, josta muuten käydään edelleen lukemassa blogistani päivittäin.

Ja nyt siihen viralliseen pupunruokaan, josta puhuvat ne, jotka kasvissyöntiä halveksuvat. Kaapissa on aina saatavilla sipulia, paprikaa, kurkkua, terttutomaattia, kirsikkatomaattia, salaattia ja oliiveja. Usein vihanneslaatikossa majailee myös mangoja, mandariineja, omenia ja verigreippejä. Keittiötasolla taas on yleensä iso pussi avokadoja.

Mausteet, kastikkeet ja lisukkeet
Suosin tuoreyrttejä, ja mielestäni kuivatuista ja jauhetuista mausteista on turha puhua edes samassa tekstissä oikeiden yrttien kanssa. Samsungin jääkaapista löytyy usein korianteria, oreganoa, persiljaa, timjamia, ruohosipulia ja basilikaa. Kasvatan myös itse korianteria ja ruohosipulia, mutta niiden tuotto olohuoneen nurkassa ei koko kulutusta kata. Lisäksi käytän maustamiseen myös limeä ja sitruunaa, tuoretta inkivääriä, mietoa chiliä ja valkosipulinkynsiä.

Monet ruoat vaativat nestemäistä kastiketta, ja yleensä sellainen valmistuu luomusoijasta, puristetusta limestä, seesamiöljystä, oliiviöljystä, riisiviinietikasta, valkoviinietikasta ja hunajavedestä. Ei siis kaikista samaan aikaan, mutta melkein jokaista ainesosaa tarvitsee moneen kastikkeeseen. Se on aasialaisten kastikkeiden salaisuus.

Vegeruokailijan vatsaa eivät täytä vain pavut ja muut proteiinit, sillä lisukkeena käytän lähes poikkeuksetta jasmiiniriisiä. Joskus hyvin harvoin vermisseliä tai täysjyväspagettia. Viikon ruokaympyrä viimeistellään pähkinöillä ja siemenillä, joita syön hävettävän vähän, vaikka Instagram antaa muuta ymmärtää, mutta yritän parantaa.

Työpaikkaruokailu
Töissä ateriointi johtaa yleensä joko siihen, että syö liikaa ja huonosti tai liian vähän ja jää äkäiseksi. Kun viimeksi paisuin kuin leivonnainen huonon ateriarytmin vuoksi, päätin korjata ensimmäisenä työsyönnin. Nykyään mukana kulkee linssimuhennos, joka pitää kylläisenä kotiin asti, jos on syönyt järkevän aamupalan. Hätävarana pidän mukanani myös riisikakkuja ja hummusta, jotta välttyisin illalla vaanivalta pohjattomalta nälältä.

Kahvihetki
Niin. Melkein vegaani. En pysty juomaan kahvia ilman maitoa, enkä haluaisi korvata maitoa prosessoiduilla kasvijuomilla, jotka eivät saa esiin läheskään samaa lopputulosta kuin lehmänmaito. Arlan homogenoimaton ja rasvaton luomumaito pitää omantunnon puhtaana, eikä tuote sisällä rasvaklimppejä, kuten kevytmaitoversio homogenoimattomasta maidosta. Nyt olen tosin siirtynyt iKaffeen, enkä enää edes muista, miltä lehmänmaitokahvi maistuu. Vaikuttaa siis siltä, että Oatlyn ylihintaisella iKaffella pääsee samaan tulokseen kuin Mansikin tuotoksilla.

Se täytyy kuitenkin tunnustaa, että jaksan harvoin kuljettaa työpaikalle iKaffe-tonkan, mikä onkin yksi syy melkein veganismiin. Aina ei jaksa, eikä kaikessa tarvitse olla ehdoton. Yleensä kahviin sekoittuu siis sitä valkoista nestettä, jota sattuu olemaan saatavilla.

Raha
Kasvissyönti tai veganismi ei ole sen kalliimpaa kuin lihansyöntikään, jos ei elä nyhtökauralla ja muilla trendiherkuilla. Pavut ja linssit ovat toistaiseksi vielä inhimillisen hintaisia myös ylihintaisessa lähikaupassa, ja tofua saa pilkkahintaan etnisistä kaupoista. Oikeastaan ainoa negatiivinen asia kasvissyönnissä rahan puolesta on yleinen hinta-laatusuhde ja ravintola-annokset. Minkä takia parsakaali ja kanapaketti maksavat saman verran? Miksi lihapihvi on samanhintainen kuin kasvismössöstä tehty lätty ravintola-annoksessa? Niin, ja eivät ne tuoreyrtitkään ihan ilmaisia ole.

Ps. Miksi perusvegesubi maksaa saman verran kuin kinkkusubi ja muut alimman hintakategorian subit?!

Miksi vain melkein vegaani? Eikö kaikesta eläinperäisestä voisi vain luopua? Voisi varmasti, mutta elämä on paljon moniulotteisempaa, kun kaikessa ei ole niin ehdoton.

Miten sinä syöt? Kerro myös parhaat vegaaniaamupalavinkit!

Seuraa Bloglovinissa | Blogit.fi:ssä | Instagramissa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s