Aiheet, joista en koskaan blogannut

Päivän aikana mielessä risteilee kymmeniä ajatuksia, joista voisi tulla illan päätteeksi blogiteksti. Vain pieni osa niistä päätyy valmiiksi kirjoituksiksi, koska ihan kaikesta ei sentään kannata kirjoittaa, ja sitä paitsi aina joku ehtii ensin.DSC_0370Kun bloggaa vakituisten töiden ohessa, ei spontaania bloggausaikaa ole tietenkään päivässä yhtä paljon kuin blogimaailman ulkopuolella vapaalla olevilla. Välillä turhaudun siitä, että joku ehtii tarttua hyvään aiheeseen ensin. Omassa blogissani tämä liittyy yleensä mediailmiöiden käsittelyyn. Silloin aihe pitää haudata tai terävöittää näkökulmaa antaakseen jotain lisää.

Joskus taas aihe saa roskakorikyytiä luonnoskansiossa, koska se ei sovi lainkaan blogiini tai siitä puuttuu edes pieni yhteiskunnallisuuden tai kulttuurin ripe tai intertekstuaalisuuden hiven. Olen myös yrittänyt opetella ajattelemaan, ettei blogin tarvitse olla suuri manifesti, vaan se voi olla myös ihan vain älykäs hyvän mielen paikka, jossa kaikki ei ole aina haudanvakavaa.

Vappupallojen sosiaalinen merkitys
Ja se on…? En ihan saanut omasta ajatuksestani kiinni, joten aihe jäi leijumaan. Pidän silti vappupalloilua mielenkiintoisena ilmiönä. Se on myös erottamaton osa lapsuuden vappuja.

Leikkokukkabuumi
Kuluttajat ihastuivat leikkokukkiin. Ne tuovat ihanasti väriä kotiin, ja ostan niitä itsekin. Arki saa olla kaunista. Kun halvalla tuodaan toiselta mantereelta risuja marketteihin, yksityiset kukkakaupat kuolevat. Ei siis tästä ihan muutamaa sataa sanaa tällä kertaa.

Ruotsin kielen opiskelu
Pakko, ruotsi ja pakkoruotsi. Halusin kovasti esittää vaihtoehtoisen näkökulman negatiiviseen pakkoruotsikeskusteluun, mutta teksti jäi jyllään paikalleen. Pääpointtini liittyi Suomen ja Venäjän väliseen vastakkainasetteluun. Itänaapuria inhotaan ja pelätään, mutta sen kieltä ollaan valmiita opiskelemaan ihan vain siksi, että välttyisi ruotsin kielen opiskelulta. Länsinaapuriin halutaan kuitenkin kurkottaa ideologisesti, mutta sen kieltä ei haluta omaksua edes siksi, että se liittäisi Suomen paremmin skandinaaviseen yhteisöön. Ristiriitaista! Lopuksi huomautettakoon, että minulla ei ole mitään itänaapuria vastaan.

Blogiahdistus ilmiönä
Halusin pohtia sitä, miksi välillä blogiharrastus ahdistaa, vaikkei tätä tee työkseen. Vielä! Tulin siihen tulokseen, että se johtuu omasta luonteestani. Siinä se. Haluan tehdä hyvää blogia säännöllisesti. Aina se ei kiireiden vuoksi ole ollut mahdollista, mutta nyt sivu on kääntymässä. Joku myös totesi, että on tylsää, kun bloggaajat kirjoittavat vain bloggaamisesta. Se on muuten ihan totta. Aihe siis jäihin!

Vaakakapina
Taas joku ehti ensin. Esimerkiksi muuan Emmi Nuorgam. Hänen tekstissään tulikin sanottua jo kaikki oleellinen. Oma suhtautumiseni Jenny Lehtisen aloittamaan Vaakakapinaan jää kyllä vielä himpun Nuorgamin ajatuksia negatiivisemmaksi, koska kampanjan sanoma tuntuu ontolta. Mutta toisaalta taas, kai joku kampanjasta saa henkilökohtaisen vapahduksen. Ja sehän on ihan hyvä, jos jollekin niin käy.

Nettiuutisten kommentointi
On uutinen suomalaisista superfoodeista, kuten mustikasta ja juureksista. Joku kirjoittaa heikolla äidinkielellä, että söi tänään kinkkuleipää, joka maksoi reilun euron. Toinen kommentoija vastaa: ”Jaa.” Tähän, kun lisätään päälle vielä kaikki nimettömänä tehdyt solvaukset ja arvostelut uutisiin, niin… Mitä siihen voi sanoa muuta kuin päivitellä yksinkertaisuutta tekstin verran. Ei kiitos, seuraava aihe.

Mistä sinä haluaisit lukea?

Yksi vastaus artikkeliiin “Aiheet, joista en koskaan blogannut

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s