Haloo! Kuuluuko?

Kuinka nostalgista! Vanha kunnon 3330 kaivautui vanhempieni kaapista esiin ja tapasi nykyisen LG:n luurini. Missä vaiheessa vihollisesta tuli paras kaveri?

DSC_0263.JPG

Muistan hyvin, kun roikuimme ystäväni kanssa keväisenä arkipäivänä alakoulun kiipeilytelineessä. Iltapäivä alkoi muuttua illaksi, ja piti alkaa kiiruhtaa kotiin ensinnäkin siksi, että kotiin oli syytä palata ajoissa ja toiseksi siksi, että Salatut elämät oli alkamassa. Ja kielto niiden katsomiseen oli juuri päättynyt.

Sain ensimmäisen puhelimeni ensimmäisen luokan kevätjuhlan jälkeen syntymäpäivälahjaksi. Kurvasimme heti todistuksen saannin jälkeen vanhempieni kanssa Lielahden elektroniikkaliikkeeseen ja sitten kotiin ihmettelemään uutta kapulaa, jonka vanhempani saivat ihmeen kaupalla asennettua toimintakuntoon, mutta pitihän aivan viimeistä huutoa olevan luurin asennus tarkistuttaa ajan hermolla olevalta serkulta. Kunnossa oli. Elettiin toukokuuta 2000.

Alkuun puhelin lojui koulupöydälläni, koska en tehnyt sillä mitään matopelin pelaamista lukuun ottamatta. Kouluunkaan ei saanut vehjettä viedä. Hah, opettajat luulivat varmaan, että kännykästä olisi ollut kovin suurta häiriötä tunneilla. Vaan eivätpä arvanneet minkälaiset vermeet häiritsevät tunteja 15 vuoden päästä! Sitä paitsi, sitten kun puhelinkielto koulussa päättyi, en koskaan muistanut ottaa sitä mukaan, ja silloin, kun muistin, se majaili repun uumenissa, enkä edes vastannut siihen koskaan. Eli eipä ollut hyötyä vanhempieni Tavoitamme lapsemme tarvittaessa -ajatuksesta.

Sitten alkoi kuudes luokka. Ja tekstiviesteistä tuli kova juttu. Yhden ainoan kerran ylittyi 20 euron saldoraja ja sittemmin kiinteällä hinnalla toimivan liittymän tuhannen viestin limitti, kun vaihdoin viestejä tärkeän ystäväni kanssa aamusta iltaan. Ihan joka paikassa. Ihan kaikesta.

Tekstailu jatkui läpi yläasteen ja lukion. Tässä huomaan, että nuoresta iästäni huolimatta olen kyllä aika vanha, jos vertaan itseäni nykyteineihin. Helkkari, ne käyttää WhatsAppia, jonka muuten otin käyttöön työkaverini maanittelemana noin 22-vuotiaana. Ja lisäksi teineillä on jotain todella outoja sovelluksia, jotka epäilyttävät minua edelleen. Ilmeisesti kalkkeutuminen jatkuu sukupolvesta toiseen halusi tai ei.

Lukion ajan käytin kevytälypuhelimia, joissa oli potentiaalinen netti ja kohtuullinen kamera, mutta eiväthän ne nyt oikeaa älypuhelinta olleet nähneet. Enkä minä. Kiukuttelin, ja ostin Nokian perusluurin, ettei sitten vaan tule ongelmia. Yliopiston aloittaessani totesin, että kyllähän journalisti tarvitsee älypuhelimen. Tai ainakin opiskelija tarvitsee, koska monesti Kalevan harjuja ylös punnertaessa tarkistin viime hetkillä luentosalien sijainteja.

Ensin tuli Facebook. Sitten uutissovellukset iltasatuina ja lopulta WhatsApp ryhmäkeskusteluineen. Ja Instagram, josta olen innostunut jälleen jälkijunassa nimimerkillä @annakatariinam. Sitten ihan päivittäinen käyttö. Jatkuva käyttö, alituinen käyttö. Ei tässä niin pitänyt käydä, kun piti olla erilainen ja kaikkea uutta vastaan. Nykyään puhelin pitää minut perillä kaikesta, tiedän asioista enemmän kuin koskaan uutissovellusten ansiosta, olen päivittäin yhteydessä ystäviini läpi päivän, vaikka muuten kiireinen elämä ei sitä mahdollistaisi, seuraan blogeja ja kehityn kirjoittajana. Olen osa tätä järjetöntä kokonaisuutta.

Niin, se kiipeilyteline alakoulun pihassa. Oli hyvä leikki kesken ystäväni kanssa. Sanoin hänelle: ”Mieti, jos kännykästä vois kattoo Salkkarit. Että se vaan tulis jotenkin tähän näytölle.” Sitten nauroimme yhdessä, että eihän sellanen ole mahdollista.

Mutta oli se.

Minkälainen on sinun puhelintarinasi?

2 vastausta artikkeliin “Haloo! Kuuluuko?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s