Ruby & Fellas

DSC_0970

Ruby & Fellasin listalla oli jo tovin kummitellut Fianna’s-falafelpita, jonka haamumaku alkoi ilmestyä kielelleni tuon tuosta. Ei siis ollut muuta vaihtoehtoa kuin käydä siirtämässä annos suolistooni.

Olen viettänyt Rubyn terassilla kosken syleilyssä joitamia mukavia kesähetkiä vuosia sitten, ja piipahdin pubissa myös viime talvena. Maistoin kuitenkin vasta tänään ensimmäistä kertaa Rubyn ruokalistan antimia.

Ruoka tilataan tiskiltä, ja mukaan saa oman palvelunumeron. Ruokailu on yllättävän pubihenkistä, vaikka annokset tuodaan pöytään ja tarjoillaan kauniisti aseteltuina kuulaanvalkeilta lautasilta. Toisaalta paikan baaritunnelma ei ole yllätys, koska Ruby ja kumppanit viestittävät sisutuksellaan roheaa kuppilatoimintaa, ja todennäköisesti kassavirtaa kiihdyttävät parhaiten menusta huolimatta juomat.

Jostain syystä Ruby ei ollut tullut mieleeni ruokailupaikkana, ennen kuin luin Gastropavusta herkullisesta pitaleivästä, joka ilmestyi nykymuodossaan tarjolle menuvaihdoksen jälkeen viime syksynä. Fianna’sin lisäksi listalla olisi ollut tarjolla toinen, enemmän pääruokaa muistuttava falefelannos. Päädyin kuitenkin pitaan, koska olen jollakin sairaalla tavalla kiinnostunut leivän ja täytteiden yhdistelmästä. Siksi, että niissä mennään yleensä metsään.

DSC_0971

Gastropapu-Liinan kirjoituksen perusteella valitsin mukaan bataattiranskalaiset, jotka totisesti olivat neljän euron arvoiset. Nenäni eteen nimittäin ilmestyi tuhti saavillinen rapsakoita bataattirankeja. Liina kirjoitti, että pitan ja ranskalaisten yhdistelmässä on hieman liikaa syötävää, mikä pitää täysin paikkaansa. Ruokailukumppanini tilasi oman kana-vuohenjuustoyhdistelmänsä lisäksi tuoreranskalaiset, jotka olivat myös äärimmäisen täyttäviä. Suosittelenkin jakamaan lisäkeämpärin ateriatoverin kanssa, jotta välttyy ähkyltä. Ja siltä, että ruokaa menee hukkaan, jos ympäristöasiat kiinnostavat.

Fiannan falafelyllätys kätkee sisäänsä itsetehtyä falafeliä, joka käytännössä muistuttaa kikhernepihviä. Pihvi on täysosuma, joka tuskin näyttäytyy kaikille sellaisena, koska moni on tottunut sahanpurun sukulaisiin, yöllä kebabravintoloista saataviin rasvakeitinluomuksiin. Oikea falafel tehdään kikherneistä, ei vihertävästä rasvakuorella päällystettävästä purusta.

Mehukkaan ja yltiöpehmeän kikhernepihvin kanssa leivän sisällä köllivät salaatinlehdet, tomaatti, majoneesi, yrtit, lehtikaali ja kuivattu sipuli. Kastiketta on omaan makuuni aavistuksen paljon, mutta ei niin runsaasti, että jaksaisin alkaa valittaa kaltoinkohtelustani.

Pitan ainoa heikkous on se, että leipä on vakuumikumista poimittua valmistavaraa. Ymmärrän, että pitaleivän tekeminen on työlästä, mutta suuri osa ravintolan ruoista sisältää pitaleipää, joten sen verran pitäisi olla yritystä, että leipäkuoret olisivat edes jollain tasolla itsetehtyjä. Nyt leivät oli kyllä paistettu rapsakoiksi, mutta samanlaisia voisin hakea eräästä saksalaisesta halpaketjuruokakaupasta.

DSC_0968

Ruokailottelu kustansi tällä kertaa 16,50 euroa. Fianna’s-pita maksoi 11 euroa, ja sen lisäksi valitsin 4 eurolla bataattiranskalaiset ja valkosipulijogurttidipin 1,50 eurolla. Dipissä tanssivat kiehtovan sopuisasti jogurtin jälkimaku ja valkosipulin ärjy tuulahdus. Myös illallisseurani oli tyytyväinen omaan chilihöysteiseen dippiinsä, jonka muuten sai ilmaiseksi tuoreranskalaisten kanssa, mutta samaa etua ei suotu bataattiranskalaisiin.

Ruby & Fellasin menu ja aukioloajat näkyvät täällä. Muista kysyä myös kokonaan vegaanisista annoksista!

Aiotko testata Rubyn antimet, vai joko testasit?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s