Pintaa syvemmältä – pohjamutiin saakka

”Tähänkö meidän Yle-vero menee? Joku Hanna-Mari ostaa Kyröskoskelta mökin ja valittaa saastuneesta järvestä.”
– suomalainen mies

Venähtäneen tv-teemaviikon päättää Ylen Kotikatsomon kuukausi sitten käynnistynyt turvedraama Pintaa syvemmältä. Empiirisen kokemukseni perusteella sarja on herättänyt varsinkin XY-kromosomiparin kantajien keskuudessa suurta tyrmistystä.

Eikä ihme. Sarjan lähtökohta on se, että Tellu Hongisto (Eriikka Väliahde) ostaa kuvitteelliselta Kessinkoskelta mökin, johon muuttaa asumaan. Pian selviää, että mökkijärvi on saastunut. Sitten käydäänkin kymmenen kertaa Ely-keskuksessa, ministeriössä ja kyläkaupalla selvittelemässä valtion ja polttoaineyhtiön salaliittoteorioita. Lopputulema on se, että joudun pohtimaan, onko Tellu ympäristöasioiden edelläkävijä vai vain todella kajahtanut eukko. Sarja on Tellun puolella, mutta itse haluaisin uskoa myös puolueettomiin piilomerkityksiin.

Pintaa syvemmältä on Jussi Alangon ja Jukka Mäkisen käsikirjoitus. Mäkinen ohjasi myös vajaa parikymmentä vuotta vanhan Maalaiskomedia-menestyssarjan. Mäkisen taajuudet ovat ilmeisesti jääneet 90-luvun Kuusniemelle, sillä aika on pysähtynyt Kessinkoskella. Se ei ole nostalgiaa, vaan noloa. Macbook ei sovi muuten minimalistiseen mökkimaisemaan, eikä junttidialogi istu modernien hahmojen suuhun. Tosin jotakin hyvin ajatonta on onnistuttu taltioimaan ohjelmaan: sarjassa poukkoileva omituinen kylänmiestenporukka on puvustettu ja maskeerattu kuin kellariteatterin perinteiset peikkohahmot. Haluaisin ajatella näiden mörkövivahteisten ukkojen symboloivan esimerkiksi todellisia ympäristöuhkia, mutta ei, kyllä ne taitavat esittää ihan vain kessinkoskelaista miestä.

Näin Eriikka Väliahteen lavalla Sudenmorsiammessa (TTT 2011). Silloin hänen erinomainen Valber-kuvaus aiheutti kylmiäväreitä. Pintaa syvemmältä -sarjassa kylmänväreet tulevat lähinnä myötähäpeästä. Jaksoja on esitetty neljä, joista kaksi ensimmäistä olivat päähenkilön osalta katastrofeja. Väliahteen tulkitsema Tellu oli epävarma, arka ja sekava, eikä huonosti dialogi saanut minkäänlaista pelastavaa ryhtiä. Kolmannessa ja neljännessä jaksossa ilmaisu on kehittynyt. Liekö syynä tottumattomuus ja sittemmin tottuminen televisiotyöhön.

ohjelma1Kuvakaappaus Yle.fi-sivulta.

Turve ja ympäristöongelmat eivät ole helppoja aiheita, mutta oikeilla tekijöillä niistäkin saa kunnon tarinan kasaan. Mistä tahansa saa.

Turvepolttoaineyhtiön toimitusjohtaja Väinö Malista näyttelevä Teemu Lehtilä on lähes yhtä hyytävä kuin tunnettu Salkkari-hahmonsa Aaro Vaalanne. Myös maalaiskomedioista tuttu Jukka Pitkänen tekee osuvan suorituksen Ely-keskuksen päsmäröivänä nyhverönä. Tellun äitiä näyttelevä Laila Räikkä tulkitsee muistisairasta niin hyvin, että välillä käy mielessä Räikän itsekin olevan muistisairas. Siinähän se ongelma juuri on: myötähäpeää aiheuttavassa roolisuoritusten epätasaisuudessa.

Tällä kertaa pintaa syvemmällä on vain pohjamutaa – ei turvejännärin aineksia.

Pintaa syvemmältä TV1:llä sunnuntaisin klo 21.05.

2 vastausta artikkeliin “Pintaa syvemmältä – pohjamutiin saakka

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s