10 syytä lukea Outi Pakkasta

DSC_1010

1. Ihmissuhdekuviot ovat koukuttavia.
Ihmissuhdekuviot ovat aina koukuttavia, ja Outi Pakkanen osaa punoa rikoksen ja rakkauden täydellisesti yhteen. Aina ytimessä ei ole romanttinen rakkaus, mutta hyvin usein kyllä. Kaiken kirjallisuuden ei tarvitse olla ’roskaa’ tai vakavaa länsimaista filosofiaa, vaan joskus voi nauttia myös laadukkaasta viihteestä, koska sattuu huvittamaan.

2. Henkilöt tuntuvat aidoilta.
Pakkasen tekstien henkilöhahmot ovat persoonallisia, mutta todentuntuisia. Itselleni on jäänyt mieleen muun muassa Elisa Lindh-Lehtinen, Veera Halme ja Inga Laakso-Laaksonen.

3. Dialogi on mehukasta ja sujuvaa.
Hahmot eivät heräisi henkiin ilman mutkatonta ja aitoa dialogia. Pakkanen osaa luoda jokaisen hahmon ikään sopivan puhetavan ja ajatukset.

4. Aiheet ovat sopivan kevyitä, mutta ajankohtaisia.
Pakkanen näyttää tarttuvan kulloinkin pinnalla olevaan aiheeseen, jonka ympärille hän rakentaa kirjan teemansa. Tässä voinen mainita esimerkkeinä seuralaispalvelun, median, kauneusihanteet ja fanikulttuurin.

5. Juoni yllättää sopivassa määrin.
Pakkasen kirjoille on tyypillistä, että rikokset koskettavat aina tiettyä pientä yhteisöä, kuten luokkakokousväkeä tai naapuriporukkaa. Siitä huolimatta loppuratkaisut ovat aina erilaisia, eikä niitä voi arvata ennalta heti. Ainakaan ihan aina. Ratkaisut eivät ole kuitenkaan päättömiä, ja romaanit tarjoavat myös lukijalle mahdollisuuden pohtia vaihtoehtoja matkan varrella. Ja välillähän tulee jopa onnistumisia.

6. Pääsee kiertoajelulle Helsinkiin.
Tarinoiden miljöö on yleensä Helsinki. Se on virkistävää varsinkin sellaiselle, joka ei ole Helsingistä, mutta tuntee paikkoja jotenkin. Voi päästää mielikuvituksen valloilleen, ja saa vielä viihdyttävää paikallisopastusta.

7. Kirjat ovat loistavia ajankuvia.
Ajankohtaisaiheet takaavat sen, että kirja kuvaa aikaansa terävin huomioin. Ilmainen aikamatka 80- ja 90-luvulle tarjolla!

8. Tarinat ovat kuitenkin ajattomia.
Vaikka Pakkasen varhaisimmat romaanit ovat yli 30 vuotta vanhoja, ne toimivat nykyaikana yhtä hyvin. Henkilöhahmot vain juoksevat puhelinkopeille tai oman lankapuhelimensa luokse. Ihanan nostalgista! Uusimmissa teksteissä on sentään mukana kännykät, blogit ja some.

9. Anna Laine on ihan ok.
Pakkasen kirjoissa esiintyy lähes aina Anna Laine edes jossakin roolissa. Anna Laine ei mielestäni ole kirjasarjan mieleenpainuvin hahmo, mutta hän nivoo tarinoita yhteen, ja on sitä paitsi ainoa, joka kuljettaa mukanaan kaikkia tarinoita muistoina.

10. Kirjat voi lukea kronologisesti. Mutta ei ole pakko.
Romaanit voi lukea ilmestymisjärjestyksessä, jolloin näkee parhaiten Anna Laineen ja miljöön sekä koko yhteiskunnan kehityksen. Se ei ole välttämätöntä, koska romaanit toimivat myös itsenäisinä teoksina. Anna Laineen koira vain saattaa vaihtua kesken kaiken.

Suosittelen: Tarjoilija, pyyhkikää taulu (1986), Seuralainen (2010) ja Rakastaja (2013).

Iskeekö Pakkasen tuotanto sinuun?

Seuraa Bloglovinissa | Blogit.fi:ssä | The Blog Junglessa | Instagramissa

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s