Journalistiikan kandidaatin tutkielma ja kypsyysnäyte (UTA)

Olin kuvitellut, että kandidaatin tutkielma olisi suuri ja mahtava kokemus. En tiedä, oliko se ihan sitä, mutta opettavaa sen tekeminen oli, vaikka se olikin hetkessä ohi. Loppujen lopuksi tutkielmalla ei juuri ole väliä, sillä eihän se edes saa ansaitsemaansa huomiota, kuten samanarvoiset, ammattikorkeakouluihin tehdyt opinnäytetyöt.

Lähes kaikki suuntaavat kandiopintojen jälkeen maisterivaiheeseen, jolloin kandin tutkinto on vain välipysäkki, eikä se tunnu juuri miltään. Ei minulle olisi tullut mieleenkään pitää juhlia, vaikka alempi korkeakoulututkinto hieno juttu onkin. Mutta aina voi kouluttautua lisää.

DSC_0810

Mitä kandidaatin tutkielmastani sitten tuli? Kiitettävä, ja nimeltään Ironiskt nog – ’Pakkoruotsikeskustelun’ diskurssit ja niiden ironiset merkitykset Suomessa julkaistuissa ruotsinkielisissä mielipidekirjoituksissa. Aiheen valinta oli yllättävän vaikeaa ja ahdistavaa, vaikka se selkiytyikin jo ensimmäisten seminaari-istuntojen aikana. Ajatuksena oli hyödyntää ruotsin kielen taitoani, kiinnostustani mielipidekirjoituksiin ja diskurssien tulkintakykyäni. No, kaikki nämä sain ympättyä työhöni.

Seminaarin vetäjä ehdotti mausteeksi ironiaa, mikä aluksi tuntui turhalta, mutta loppujen lopuksi kiinnostuin ironiasta oikeasti, ja pääsinkin hyvään vauhtiin ironian tutkimuksessa. Ironia on vaikea aihe, ja siksi minun kannattaisi jatkaa sen parissa gradussani, koska olen jo vauhtiin päässyt. Vielä, kun muistaisin ne jatkotutkimustähti-ideat, jotka kävivät mielessä. Täytynee vilaista kandin viimeisestä luvusta.

Raskainta oli työn alkuunsaaminen ja taustamateriaalin läpikäyminen. Tuhansia sivuja, lähteitä ja tekstejä. En pysty edes laskemaan, montaako välilehteä pidin yhtäaikaisesti auki, ja kuinka monta kirjaa retkotti auki työpöydälläni. Enkä muistele kaiholla post it -lappuarmejaa linnottautuneina opusten pieliin. Ja se fiilinki, kun sai sulkea kaikki sivut ja repiä laput irti!

Lähteissä luotin pitkälti verkkoon, mikä on melko tavallistakin. Hankin kuitenkin lähteet myös paperisena, jos se oli mahdollista. Joitakin kirjoja ei ollut saatavilla kuin e-aineistona, ja empiirinen mielipidekirjoitusaineistoni oli verkkopohjainen. Mielipidekirjoituksissa tämä toimi, koska niitä julkaistaan enemmän ja vapaammin verkossa. Mehukkaimmathan säästetään klikkejä varten.

Olen nopea kirjoittamaan, joten näpyttely ei todellakaan tuntunut rankalta, mutta nopeaksi kirjoitusprosessia ei voi kuvailla, sillä lähes jokainen lause tai vähintään virke keskeytyi lähteen läpikäymiseen ja lähdemerkinnän tekemiseen. Tästä syystä myös oikolukemisessa oli oltava tarkkana, vaikken luonnostaan teekään paljoa kirjoitusvirheitä edes huolimattomuuttani. Yllättävän jänniä rakenteita olin kuitenkin saanut aikaiseksi, ja jopa sitä ärsyttävää toistoa oli eksynyt tekstiin jonkin verran, ennen korjaussessiota. Oikolukua olisi voinut harrastaa päivä tolkulla, mutta raja piti vetää johonkin.

Kandidaatin tutkielma paketoitiin kypsyysnäytteellä, jonka tarkoitus on varmistaa, että on kirjoittanut kandinsa itse, ja arvioida kandidaattikandidaatin (hehheh) suomen kielen taitoa. Läpi meni, enkä kyllä tiedä kenellä ei menisi, jos täyttää vaaditut kriteerit. Minkäänlaista palautetta en saanut kypsyysnäytteestäni, joka muuten kumppanini mielestä kuulostaa härskiltä. Taisi sähköisessä lomakkeessa lukea toteamus, että hyvältä näyttää.

Ainoa, mikä jäi harmittamaan, oli tutkielman viimeinen luku. Nyt lisäisin siihen metodikritiikkiä, mutta on oikeastaan hyvä, että on jotakin, mitä parantaa gradussa. Aina on.

Ja ehkä olisin halunnut kuulla Suvivirren, kun valmistun. Se on paljon sanottu virsikammoiselta ihmiseltä, joka ei välitä kirkkotouhuista. Suvivirsi oli kuitenkin aina koulussa merkki keväästä ja vapaudesta ja siitä, että puurtaminen on ohi. Nyt ei Suvivirsi raikunut ja syystä. Maisterivaihehan kestää vielä kaksi vuotta. 1. syyskuuta mennään taas.

Kandivaiheestani voit lukea täältä, täältä ja täältä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s